Kuntotsekkaus ja syyskuun suunnitelmia

Tervetuloa syyskuu

Syksyistä sunnuntaiaamua kaikille! Miten meillä menee tänään?

Otin hetken itselleni ja virittäydyin bloggailutunnelmiin rempan keskellä. Pysähdyin miettimään riitänkö itselleni kaiken tämän meneillään hässäkän keskellä.  Syyskuu on vaikuttanut kaiken kaikkiaan lupaavalta kuukaudelta ensimmäisen viikkonsa perusteella. Selätin flunssan ja pääsin takaisin treenaamisen makuun ja rytmiin. Aloitin maanantaina viikko-ohjelmassa kuudennen viikon alusta, sillä edellinen viikko päättyi treenaamisen osalta jo keskiviikkona flunssan vuoksi.

Lepo teki hyvää ja olin maanantaina Kunnon Paikassa niin fiiliksissä aloittamassa salitreeniä, etten meinannut malttaa tehdä alkulämppää loppuun. Oli mahtavaa kokea tämä tunne jälleen! Salitreenit ovat menneet kuluvalla viikolla kaiken kaikkiaan hyvin ja sain lisäillä painoja enemmän kuin mitä odotin. Tekeminen on tuntunut hyvältä ja omat treenifiilikset on olleet energiset ja motivoituneet.  Liikkeiden tekniikka alkaa tuntumaan luontevalta ja se edesauttaa painojen lisäämistä.

salilla

Olen pitänyt treenipäiväkirjaa tämän 10 viikon ajan, kirjoittelen sinne päivän fiiliksiä ja tuntemuksia. On ollut mukavaa selailla sivuja tässä matkan varrella, huomata oma kehitys joidenkin lihassarjojen kohdalla ja vastaavasti ne liikesarjat, jotka kaipaavat työstöä ja tekniikan hiomista.  Joinakin päivinä toiset liikkeet tuntuvat todella tahmaisilta ja toiset kulkee kepeästi ja fiilis on miltei voittamaton. Omien fiilisten läpikäyminen energian ja jaksamisen näkökulmasta on ollut antoisaa.  Suosittelenkin lämpimästi treenipäiväkirjan pitämistä kaikille, joilla on se oma treenitavoite asetettuna.

kengät

Treenipäiväkirjan kirjoitteleminen tuo lisää rutiinia arkeen ja omalla kohdallani se on auttanut näkemään treenaamisen kokonaiskuvan. Mitä, milloin, miten, miltä tuntuu ja ennen kaikkea se kun huomaat, että ”hetkinen, pari viikkoa sitten painoja oli vähemmän ja liikkeen tekeminen tuntui huomattavasti kankeammalta”.

Vastaavasti ruokapäiväkirjan pitäminen sopii toisille, omalla kohdallani ruokailujen ylöskirjoittaminen avasi silmiä syömistottumuksiani kohtaan. Liian tarkkaa ruokavaliota ja ruokapäiväkirjaa ei ole mielestäni kuitenkaan tarpeen pitää, mikäli tavoitteet ei ole siellä fitnessilavoilla. Meille ns. tavallisille liikkujille riittää kuitenkin perusterveelliset viitekehykset. Nykypäivänä tuntuu olevan ihan matti meikäläisilläkin muoti-ilmiönä äärimmäisen tiukan ruokavalion ja treenaamisen kombo höystettynä kaappien täydeltä lisäravinteilla. Toki, jos tavoitteena on esimerkiksi lihasten kasvattaminen, on lisäravinteiden käyttö perusteltua mutta yleisestä hyvinvoinnista huolehtiville riittää vähempikin.

Ruokapäiväkirjaa pitäessäni tulin tietoisemmaksi syömistottumuksistani ja säännöllisemmistä ruokailuajoista. Kirjoittaessani ylös ruokia, jotka sisälsivät enemmän e-koodeja kuin ravinteita ja ”jonkin kaltaisia aromeja”, mietin millä ravitsen kroppaani? Onko tämä nyt sitä hyvää energiaa keholleni ja tämäkö on se kiitos, jonka haluan omalle kropalleni antaa jaksamisesta? Silloin innostuin tutkimaan ruokavalioasiaa enemmän ja tein tietoisen päätöksen siitä, että osoitan jatkossa ravinnon kautta kropalleni kunnioittavani sitä. Sittemmin en ole jatkanut arkena ruokapäiväkirjan pitämistä, sillä nykyisin syön treeniruokavalion mukaisesti.

sali2

Missä mennään nyt?

Otin alkuviikosta kuntotsekkauskuvia. Kuvien oton välillä on kahdesta kolmeen kuukautta aikaa. Kuvat on kyllä hyvä keino seurata omaa kehitystä ja omien silmien sokeutuessa uusien ja vanhojen kuvien vertailu auttaa asiassa. Tämä reilut parisen kuukautta on lyhyt aika mutta on virkistävää tehdä näitä kuntotsekkauksia, jotta itsekkin näkee missä mennään.

mievatsa

Olenkin maininnut täällä useasti pitäväni nykyisestä viikko-ohjelmastani. Ihan alkuun lempparikseni nousi hauis-ojentajat-olkapäätreeni mutta nyt kaikki kolme treeniosaa alkaa olla samalla viivalla. En ole pystynyt tekemään esimerkiksi jalkaprässiä aikoihin nykyisellä intensiteetillä alaselän kipuilun vuoksi mutta nyt sekin aika kuuluu menneeseen. Ja voi sitä riemua!! Odotan täpinöissäni, että pääsen kokeilemaan kyykkäämistäkin pitkästä aikaa. Jalkapäivä on siis noussut aivan uusiin sfääreihin ja rinta-selkätreenikin motivoi kun selän kanssa pärjää paremmin ja sillä kestää tehdä treeniä.

Treeniohjelmaan tehdään kuntotsekkauksen myötä muutos ja lähdemme hakemaan uudella saliohjelmalla mulle muotoja lihaksiin. Vaihtelu sopii mulle enkä ole tainnut koskaan aiemmin olla tässä pisteessä, että treeniohjelmaani päivitetään kehityksen mukaan. Annoin tästä reippaan taputuksen itselleni olkapäälle tuumaten, ”hyvä tyttö, jatka samaa rataa!”

käsivarsi

Aivan täysin ongelmitta ei ole treenaaminen selän suhteen sujunut. Kipuilua ja ärtymistä esiintyy ajoittain mutta olen löytänyt joogasta avun tämän notkoselän kuriin saamiseen ja vahvistamiseen. Joinakin aamuina selän kipuilun tuntee jo herätessään mutta kevyellä herättelyllä tuntemukset muuttuu nopeasti.

Kehonhuolto vie yllättävän paljon aikaa ja se jää todella helposti tekemättä tai vähemmälle huomiolle. Olen raivannut kehonhuollolle tilaa kalenterista, koittanut joogata ja venytellä säännöllisesti useamman kerran viikossa ja kehossa sen mukanaan tuoman muutoksen kyllä huomaa. Toivottuja muutoksia ovat esimerkiksi henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin kasvaminen, tasapainoinen fiilis ja ajatusten puhdistuminen.

Huomasin kuitenkin kuluvan viikon aikana olleeni niin keskittynyt treenaamiseen, että innostuksissani joogaaminen jäi ja senkin huomasin eilen tehdessäni joogaharjoituksia. Selkäni ilmoittaa nykyisin aika nopeasti liian pitkistä venyttely- ja joogatauoista ja olen itseasiassa siitä kiitollinen. Molemmat, mie ja kroppani, ollaan sitä mieltä, että kehonhuolto on ehdottoman tärkeää, se on itselläni säännöllisen treenaamisen perusedellytyksiä. Lisäksi olen sen avulla saanut pidettyä pääni suurinpiirtein kasassa tämän meneillään olevan vanhan asunnon remontin suhteen.

remppa

Lopuksi totean, että tällä hetkellä mie riitän itselleni. En keksinyt tänä aamuna syytä miksi en riittäisi. Nämä ovat niitä harvinaisia aamuja kun ajatus on tässä ja nyt, kirjoittaminen vapauttaa ajatuksia ja kasvattaa hymyä sisälle. Muistetaanhan olla kaiken suorittamisen ja vaatimusten keskella lempeitäkin itsellemme, otetaan päivä avoimin sylin vastaan ja katsotaan minkälaiset fiilikset ovat päivän päätteeksi. Aamujooga, bullet proof-kahvia ja aamupuuroa, siinä sunnuntaiaamun suunnitelmat.

riitatko

”Parasta tulevaisuudessa on, että se tulee päivä kerrallaan.”  

Abraham Lincoln

Missä mennään nyt? Muutoksia viimeisen vuoden ajalta

Tervetuloa lempivuodenaikani syksy 

Tänään innostuinkin kirjoittamaan pidemmän puoleisen päivityksen. Viimeiset parisen viikkoa on ollut niin hektistä, etten ole päässyt rauhoittumaan ajatusteni kanssa kirjoittaakseni, joten tänään juttua sitten riittääkin!

Olin hyvillä fiiliksillä heinäkuun vaihtuessa elokuuhun. Syksyn pimenevät ja sateen raikastamat illat saa mun puolestani tulla. On niitä odotettukin! Kesäkelejä ei tänä vuonna oikeastaan saatu pohjoisessa kokea, joten tule vain jo syksy  ja pimenevät illat. Omalla tavallaan syksy on paras vuodenaika, saa sytytellä tuikut palamaan ja istustella sohvannurkassa viltin alla, unohtamatta tietenkään villasukkia. Mie meinaan välillä innostua vähän jo liiaksikin noiden tuikkujen kanssa, ne on tunnelmaluojia. Villasukista vielä sen verran, että meitä on täällä kyllä oma joukkonsa, joilla villasukat eivät jääneet pois edes kesä-heinäkuussa.

Syysiltojen lisäksi odotan elokuulta 15.8. alkavaa kahden kuukauden mittaista NLP-verkkovalmennusta.  Toivon löytäväni NLP-valmennuksella itselleni uusia näkökulmia niin arkielämään kuin treenaamiseen. Ehken kurssi auttaa itsetutkiskelussa ja toivoisin myös, että NLP:n avulla saisin lisättyä vielä tietoisuutta tekemisessäni. Olen avoin uusille arkielämän ajattelumalleille, sillä ihminen jumahtaa helposti vanhaan ja tuttuun ajattelutapaan joka taas voi olla sekä henkisen että fyysisen kehityksen kompastuskivi. Ja mahdollisestihan tämä valmennus puolestaan tukee myös marraskuussa alkavaa ravintovalmennusta. Voi kun olen niin innoissani näistä uusista haasteista ja jännittääkin hieman koska nyt astutaan tosiaankin aivan uudelle tielle opinnoissa. Onkohan tässä kenties alanvaihto tulevaisuuden näkymissä mukana..?

lenkiltä

Mutta mikä ihmeen NLP-menetelmä? NLP on lyhennys sanoista Neuro-Linguistic Programming, joka tarkoittaa neuro-lingvististä ohjelmointia. Sana ”neuro” viittaa tässä yhteydessä ihmisen aivoissa ja mielessä tapahtuvaan tiedon käsittelyyn eli neurologisiin prosesseihin ja ”lingvistinen”  viittaa puhuttuun kieleen ja kehonkieleen, joiden välityksellä me kommunikoidaan tietoisella ja tiedostamattomalla tasolla. ”Ohjelmoinnilla” tarkoitetaan meidän ajattelun rakennetta, kuinka me ollaan ohjelmoitu itsemme ajattelemaan ja toimimaan, ja kuinka me voidaan saavuttaa parempia tuloksia muuttamalla tiettyjä rakenteita ajattelussa ja vuorovaikutuksessa.

Verkkovalmennuskurssin aikana opitaan muun muassa työkaluja, joiden avulla voidaan muuttaa omaa ajattelua sekä käyttäytymistä positiivisempaan suuntaan. Kirjoittelen tästä aiheesta vielä lisää kunhan verkkovalmennus on alkanut ja olemme päässeet oppimisen alkuun.

NLP:n historiasta sen verran, että menetelmän kehittivät Richard Bandler ja John Grinder 1970-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa mallintamalla huipputuloksia saavuttaneita henkilöitä. He kartoittivat menestyksen, onnellisuuden ja taitavuuden taustalla vaikuttavat ajattelumallit. NLP-menetelmiä on käytetty esimerkiksi henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa, huippu-urheilijoiden henkisessä valmennuksessa, itsetunnon vahvistamisessa ja pelkojen poistamisessa.

Uusia näkökulmia omaan ajatteluun

Näkökulmien vaihtelu tekee kuitenkin hyvää ja kehittää ajatteluakin. Oivallukset värittävät arkea ja ainakin itselleni ne ovat saaneet hymyäkin huulille. Näin aikuisiällä uusien asioiden oppiminen todellakin innostaa ja motivoi jatkamaan itsensä haastamista. Välillä on päässyt aivan ääneen tyytyväinen tirskahdus kun ajatustyön jälkeen asiat ovat nivoutuneet yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Uusien asioiden kuten treenitapojen oppiminen rikastuttaa treenaamista ja rohkaisee kävelemään vielä kauemmas omalta mukavuusalueeltaan.

Elokuu 2014 ja heinäkuu 2015.

Muistan kuinka epävarma olin aloittaessani salilla treenaamisen pitkän tauon jälkeen. Treenaaminen ei tuntunut heti luontevalta kun kroppaan oli jäänyt löysäilyvaihde päälle ja kroppa tuntuikin jokseenkin vieraalta. Epäröin teinkö liikkeet sittenkään oikein ja niin edelleen. Nämä ajatukset unohtuivat sitten nopeasti kun pääsin treenirytmiin kiinni ja kokosin mieluisan soittolistan puhelimeen, kuulokkeet korvilla ympärillä oleva maailma ja ihmiset unohtuu. Se on todella hieno tunne kun huomaa olleensa niin keskittynyt omaa treeniinsä ettei ole juurikaan jäänyt muuta salireissulta mieleen.

Viime vuonna näihin aikoihin käynnistelimme ammattikorkeakoululla erittäin hektistä syksyä töiden parissa.  Ehdin käydä muutaman kerran salilla ja miltei jo innostuin ajatuksesta aloittaa treenaaminen tauon jälkeen mutta sairastuin ja tauko jatkui. Olin kuukauden päivät sairauslomalla ja söin kortisonikuurin. Kortisoni aiheutti mulla unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painonputoamista mutta kuurin päätyttyä kroppani oli pitkään sekaisin ja lopulta kilot taisivat tulla ekstrojen kera takaisin. Sairausloman päättymisen jälkeen palautumiseen meni useampi viikko aikaa, eikä ajatuksissa päällimmäisenä ollut treenaaminen tai ylipäätänsä ylimääräinen liikkuminen. Siirtelin huonolla omallatunnolla vain treenikassia kotona paikasta toiseen ja pois silmistä. Loppuvuosi 2014 hujahti nopeasti työprojektien parissa ja kuluvan vuoden loppiaisen tein päätöksen aloittaa elämäntaparemontin.

Loppiaisen 2015 jälkeen on lähtenyt kiloja ja senttejä, esimerkiksi vyötärö on kaventunut noin 14cm. Suurimpia ovat sisäiset muutokset, kuuntelen nykyisin paljon enemmän itseäni ja kehoani. Arkielämässä huomaan, että en stressaa enää niin paljoa kuin alkuvuodesta ja keskittymiskykyni on parantunut. Viihdyn itseni seurassa paremmin tämän pidemmän pinnan kanssa, kireily vei valtavasti energiaakin. Saan nykyisin myös nukuttua paremmin. Unenlaatu on parempaa ja nukun pitempiä jaksoja heräilemättä. Tämäkin epäilemättä nostaa vireystasoa. Erittäin hyviä ja toivottujakin muutoksia!

masu

Koen, että saan itsessäni tapahtuneiden muutosten myötä enemmän irti eri tilanteista kuten esimerkiksi koirien kanssa lenkkeilystä ja treenaamisesta. Olen käynyt keväästä asti iisee eli sisäpyöräilytunneilla Kunnon Paikassa ja olen aivan hurahtanut lajiin! Se tekee selällekkin hyvää ja fiilis on katossa hyvän olon ansiosta.

Mie olen todennut useamman kerran, että liikkumisen ja treenaamisen tärkein juttu on tavoitteellisuuden lisäksi monipuolinen liikunta, jotta mielekkyys säilyy tekemisessä. Tästä syystä viikko-ohjelmistani löytyy salitreenien lisäksi lenkit, iisee-tunnit ja vesijuoksut. Osallistuimme ystäväni kanssa viime torstaina Kunnon Paikan iisee maratoniin ja se oli ihan mahtava kaksituntinen! Uudet energiset ohjaajat esittäytyivät maratonissa ja sali oli täynnä yllytyshulluja pyöräilijöitä. Sen verran raskas parituntinen oli, että lähdimme tuntien jälkeen kävelemään tutisevin jaloin kotiin. Innostuin illasta niin kovasti, että sain jo päähäni ajatuksen: ”miekin haluan isona iiseeohjaajaksi!” Lisää näitä tapahtumia, kiitos. Mie olen päässyt takaisin hölkkäämään ja lenkkeily onkin tuntunut miellyttävältä viimeisen viikon ajan sillä sain kauan aikaa haaveilemani Asicsen juoksukengät. Pystyn hölkkäämään jälleen ja mikä parasta, selkä ei ole reagoinut normaalia enempää!

eteisessä

Treenitunnelmia

Säännöllinen liikkuminen on piristänyt mieltä, lisännyt jaksamistani ja pidentänyt pinnaani. Viikko-ohjelman noudattaminen on sujunut hyvin, ohjelmasta löytyy sen verran joustoa, että voin vaihdella päivien järjestystä niin mielekkyyskin säilyy. Tällä hetkellä menossa on kolmas ja raskain treeniviikko. Olen tykännyt tästä viikosta, raskaamman treenaamisen tuomasta fiiliksestä ja pienen pienestä havaittavasta edistymisestä kropan jäntevyyden suhteen. Seuraavalla viikolla mennäänkin sitten kevyemmällä treenillä. Tämä viikko on muun muassa osoittanu mulle omia heikkouksia ja osa-alueita, jotka vaatii treeniä kropan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Mun kehonhallinnassa ei ole kovin paljoa kehuttavaa ja kun siihen lisätään vielä koko kropan läpi ulottuva kankeus niin haastetta riittää. Saan keskittyä todella paljon esimerkiksi askelkyykyissä ja tuntuu, että ylös ponkaisu jää todella epävarmaksi ja huojuvaksi. Onneksi jooga kehittää niin tasapainoa kun notkistaakin. Olenkin muutaman viimeisen viikon ajan joogannut ja tehnyt Yoogaian ohjattuja syvävenytyksiä.

Notkistuminen on kuitenkin suorastaan tuskastuttavan hidasta ja tuntuu niinkuin selkä palaisi venytysten jälkeen muistamaansa asentoon mutta en anna periksi. Muutamina aamuina on tehnyt mieli nakata tabletti joogatunteineen ikkunasta ulos oman kankeuden vuoksi mutta sisu ei anna periksi ja hyvä niin. Säännöllisen venyttelyn ja joogan aloittaminen on kuitenkin vasta tuore asia, joten uskon, että tilanne kehittyy tästä kyllä ja saan oheen vielä toiminnallisia harjotuksia selän venyttelyyn, joten eihän tässä hätää ole. Mie vaan tahtoisin malttamattomana olla jo niin notkea kuin moni muukin on jo.

Arctic Warriors

Sain Arctic Warriorsin sotureilta koti-ovelle asti kuljetetun tuotepaketin reilut parisen viikkoa takaperin. Tämä oli erittäin mukava yllätys ja kiitos Katja!

Arctic Warriors on vuonna 2014 perustettu lappilainen luontaistuotealan yritys, jonka valmistamia geelishotteja mie sain testattavaksi treeniviikkojen oheen. Yrityksen perustanutta kolmea ystävystä vaivasi se, että Suomeen tuodaan superfoodeja valtamerten takaa samalla kun perinteiset lappilaiset, tutkitusti puhtaat ja vahvat kasvit ovat hyödyntämättä. Nämä soturit päättivät tehdä asialle jotain ja pitää samalla pilkettä silmäkulmassa ja niin syntyi Arctic Warriors. Mie olin iloinen saadessani tämän hienon tilaisuuden päästessäni tutustumaan taas uusiin luontaistuotteisiin, sillä luontohan tarjoilee meille mitä puhtaimmassa muodossaan vitamiineja ja Lappihan on tutkitusti maailman puhtaimpia kasvualueita.

Arctic Warriorsin valikoimassa on kolme erilaista geelishottia, joista Puolustaja-geelishotti tehostaa vahvistuskykyä, se sisältää väinönputkea sekä nokkosta ja makua tuomaan on lisätty myös maariantuoksuheinää. Raaka-aineista vielä sen verran, että väinonputki on erityisen hyvä ruuansulatukselle ja suolistovaivojen ennaltaehkäisylle.

Energia-hunajashotissa on hunajaa antamassa energiaa, ruusujuurta lisäämään kestävyyttä ja nokkosta vahvistamaan kehoa. Hunaja estää myös antibioottina bakteereiden kasvua ja hellä on vatsalle. Taistelija-geelishotti sisältää ruusunjuurta sekä nokkosta ja tämä vuorostaan tasapainottaa elimistöä, tukee keskittymistä ja vahvistaa stressinsietokykyä.

Geeli- ja hunajashotit sopivat monenlaiseen käyttötarkoitukseen, voit esimerkiksi sekoittaa shotin lempijuomasi sekaan ja nauttia sen virkistävänä juomana tai vaihtoehtoisesti urheilujuoman tapaan lisäämällä veden sekaan energiashotin ja laadukasta suolaa. Geeli- ja hunajashotit sopivat myös makeuttamaan vaikkapa teetä, puuroa tai smoothieta. Voit kokeilla shotteja myös ihonhoitoon rentouttavana saunanaamiona, sillä nokkonen on iholle virkistävä vitamiiniruiske ja väinönputki sekä ruusujuuri auttavat ihon punotuksiin ja ärsytyksiin. Hunaja puolestaan uudistaa ihoa ja tekee sen pehmeäksi. Kuvassakin näkyvää Taistelija-geelishottia voit hyödyntää kisoissa, sillä se parantaa lihasten kuormituksen kestokykyä, lisää keskittymiskykyä ja auttaa myös kroppaa palautumaan. Energia-hunajashotilla pidät energiatason riittävän korkealla.

Omat kokemukseni geelishoteista on positiivisia. Energia-shotti on lempparini, maku on ihanan hunajainen ja olen huomannut sen lisäävän energiaa ja nostavan energiatason nopeasti treeniä varten. Geelishotit on kulkenut kätevästi treenikassissa mukana ja olen ottanut sieltä shotin luonnonvitamiineja esimerkiksi ennen iisee-tuntia ja puhtia on riittänyt! Taistelijan olen ottanut ennen joogaa tukemaan keskittymistä ja puolustajan silloin kun olo on ollut hieman tukkoinen. Nämä ovat mainioita puhtaita luonnontuotteita, joita voi halutessaan ostaa vaikka patikointireissulle evääksi. Arctic Warriorsin nettisivuilta löytyy myös ihmisten omakohtaisia kokemuksia geelishottien toimivuudesta, käykäähän ihmeessä lukemassa lisätietoa. Olen tänään niin hempeällä tuulella, että toivotan kaikille unelmien täyteistä viikonloppua! Tavoitellaan niitä, ei jäädä vain haaveilemaan.

”Each morning, we are born again. What we do today is what matters the most.” -Buddha

Oma tahto, tavoitteet ja suunnitelmallisuus niin arjessa kuin treenaamisessakin

”Miekin tahdon treenaamaan koska muutkin käy”

Edellisen päivityksen jälkeen olen reissannut, yllättänyt hellun järjestämällä kolmikymppisjuhlat ystäväporukan kanssa, viettänyt muutaman flunssapäivän, syönyt hieman vapaammin ja pohdiskellut omia tavoitteitani treenaamisen suhteen.

Flunssan vuoksi luonnollisesti lepäilin ja sain hyvin aikaa mietiskellä tätä kokonaisuutta mitä tällä hetkellä käyn läpi elämässäni ja elämäntavoissani. Huomasin jo parin päivän lepäilyn jälkeen, että mieleni alkoi kaipaamaan salille ja lenkkipoluille. Maltoin kuitenkin hyvällä omallatunnolla ottaa iisisti ja mietin, että kuinka pitkälle olen jo päässyt enkä halunnut tehdä typeriä päätöksiä oman malttamattomuuteni vuoksi. Oma tahtoni pitää minut kiinni tavoitteissani, joita ovat lihas-ja kestävyyskunnon kohentaminen ja itseni kuuntelu. Kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu mielen ja kehon tasapainosta. Fyysinen muutos ja kehitys pistää silmään nopeammin mutta kaiken taustalla on kuitenkin ihminen ajatuksineen ja luonteineen.

Mie ja Kaisa

Olen mietiskellyt tässä, että monista vaikuttaa tuntuvan vaikealta pitää niitä lepopäiviä. Miltei kuin lepopäivien pitäminen liikuntaharrastuksista ei olisi suotavaa, että sitä pitäisi selitellä jotenkin tai että niiden pitämisestä tehdään suuri numero. Minkä vuoksi? Meneekö se harrastaminen jo suorittamisen puolelle, tässä muutoinkin suorituspainotteisessa yhteiskunnassamme? Meidän pitää kuulostella myös kehoamme eikä antaa mielen pakottaa jatkuvaan rasitukseen. Kroppa ja lihaksethan tarvitsevat lepoa kehittyäkseen. Olin iloinen huomatessani, että tietyt rutiinit esimerkiksi treenamisen suhteen ovat juurtuneet mieleeni ja löytäneet paikkansa arjestani. Rutiinilla tarkoitan säännöllisyyttä ja treenien mukanaan tuomaa rytmiä päiviin, positiivista rutiinia siis.

Treenit ovat oikeastaan joka kerta erilaiset, niihin vaikuttaa oma fiilis, fyysinen jaksaminen ja se keskittymisen taso. Muistuttelen kuitenkin itselleni, että tasapainoinen ja hyvinvointiin tähtäävä elämä koostuu muustakin kuin treenaamisesta ja ruokavalion noudattamisesta. Vauhtisokeus iskee helposti salakavalasti eikä lopputulos ole välttämättä kokonaisuuden ja olon kannalta parhain mahdollinen. Mie huomasin tuossa yksi päivä kipeänä ollessani ja somea selatessani, että kuinka herkkä ihmismieli toisinaan onkaan vaikutuksille ja tässä tapauksessa muiden päivityksille. Facebook oli täynnä reippaita ja iloisia treenipäivityksiä ja minullakin alkoi tehdä mieli treenaamaan. ”Miekin tahdon koska muutkin…” Tässä kohtaa kirjasin itseni ulos sieltä, keskityin lukemaan kirjaa ja ajatukseni rentoutuivat.

Kirja

Järki sanoi minulle, että nyt on levättävä ja halusinkin sitä. Silti jokin ääni koitti kuiskailla levottomasti ajatuksiini muuta, saaden pakan hetkeksi sekaisin. Haluan vielä tarkentaa, että minulla ei ole ns. pakkoa päästä harrastamaan jotain vaan teen sen omasta halustani ja tahdostani. Jos minua ei haluta tehdä jotain niin valitsen muuta tekemistä. Haluan säilyttää kuitenkin tietynlaisen valinnan vapauden ja harrastaa liikuntaa sen vuoksi, että se on mukavaa, saan siitä hyvän olon ja haluan myös haastaa itseäni mukavuusalueeni ulkopuolelle.

Uusi ruokavalio ja treeniohjelma

Olen innoissani uudesta minulle tehdystä ruokavaliosta, joka tukee viikoittaista treeniohjelmaani. Sain uuden ruokavalion käsiini maanantain treeneissä ja aloitin sen noudattamisen tiistaina. Minulle sopii tällainen valmiiksi laadittu kokonaisuus, jossa on myös joustovaraa. Tarvitsen kuitenkin jonkinlaisen ennalta laaditun suunnitelman, johon voin tukeutua. Tällainen ennalta laadittu suunnitelma auttaa minua myös rakentamaan rutiineja arkeeni. Välillä on niitä päiviä kun olen se maailman huonoin päätöksentekijä, en osaa oikein päättää mitä haluaisin tehdä tai syödä. Nyt minun ei tarvitse pähkäillä kun minulle on annettu vaihtoehtoja, joista valita.

Lisäksi tulee myös niitä päiviä, jolloin jahkailen treenien väliltä ja nyt tarkastelemaan viikko-ohjelmaani, sen rakennetta ja päivien sisältöä. PT Minnan kehoituksesta hankin itselleni treenipäiväkirjan ja sen hankkiminen oli erittäin hyvä neuvo! Olen kirjoitellut sinne tekemäni treenin lisäksi omia fiiliksiäni miltä treeni on tuntunut ja onko energiaa riittänyt. Näin pystyn myös tarkastelemaan vielä oma tuntemuksiani ja esimerkiksi pitämään sen lepopäivän suunnitellun treenin sijaan, jos tuntuu että kroppani sitä haluaa.

Treenipäiväkirja

Edelliset pari viikkoa ovat olleet treenien kannalta aika katkonaisia johtuen reissuistamme. Olen tutustunut reissunpäällä uusiin lenkkipolkuihin koirien kanssa ja hankkimani Powerband -voimakuminauha kortteineen on oiva treenikaveri reissuille.

Liminka

 powerband2

Salitreenit jäivät vähemmälle viimeisen kahden viikon aikana pätkittäisten viikkojen ja flunssan vuoksi ja olinkin erittäin innoissani kun pääsin tällä viikolla aloittamaan kokonaisen, ennalta laaditun viikko-ohjelman. Maanantaina teimme Kunnon Paikassa PT Minnan kanssa yhdessä yhdistelmätreenin, jossa teimme mm. kahvakuulalla erilaisia liikkeitä, treenasimme vatsa-ja selkälihaksia, teimme takadippejä ja burbeita sekä kyykkyjä painojen kera.  Tämä oli mahtava treeni joka tehtiin kolmen liikkeen sarjoissa ja sarjojen kestot olivat 45s, 30s ja 15s.

Tiistai jatkui viikko-ohjelman mukaisesti hauis-ojentaja-olkapäätreenillä, jonka jälkeen oli vesijuoksun vuoro. Tänään päivä alkoi rentouttavalla Yoogaia-sivuston  45min mittaisella flow-joogatunnilla ja iltapäivän hiet sain pintaan aerotunnilla.  Ilmoittauduinpas mukaan myös 6.8.2015 Kunnon Paikassa järjestettävään Iisee aero maratoniin. Kuulostaa ihanan hikiseltä tapahtumalta!

Yoogaia

Loppuviikon treeniohjelma tuo vielä tullessaan lepopäivän, treeniä, hymyä, hikeä, kivaa fiilistä ja seuraa sekä hyvää ruokaa ja sikeitä yöunia.

Suunnitteletteko te omat treenit ennalta vai teettekö ne fiilispohjalta? Miten pidätte treenaamisessa säännöllisyyttä yllä?

Keskity! Focus! Fokus!

Keskity, keskity

Löysin itselleni uuden moton, jota koetan ajatuksissani ja elämässäni toteuttaa.

 motto

Huomasin kuluvalla viikolla, että olen kuljettanut edelleen elämässäni ja arjessani mukana sellaisia asioita ja ajattelumalleja, jotka eivät ole lisänneet hyvinvointiani vaan päinvastoin, ne ovat vieneet energiaani. Olen sulkenut silmäni ja korvani niiden kohdalla ja keskittynyt uusiin, energiaa lisääviin asioihin ja rutiineihin elämässäni. Tämä silmien ja korvien sulkeminen ei ole kuitenkaan muuttanut tilannetta todellisuudessa parempaan vaan minun piti jälleen pysähtyä, ravistella itseni hereille ja keskittyä. Mietiskelin tätä keskittymisasiaa tiistain treeniä tehdessäni. Viikko-ohjelmassa oli vuorossa pitkä lenkki pk-sykkeellä, joten nappasin koirat mukaani ja lähdimme pinkomaan kohti Ounasvaaraa. Pieni sadekeli ei haitannut ja itseasiassa sain mielihyvää sateen ropinasta ja metsälenkistä.

Gizmon kanssa treenaamassa

Pohdiskelin lenkillä tämän hetkistä elämääni ja syitä oman keskittymiseni pätkittäisyyteen ja ajatusteni harhailuun. Teen esimerkiksi useampaa asiaa kerralla, kuten laitan ruokaa ja puhun puhelimessa, katson telkkaria ja näprään puhelinta ja mietin kauppajonossa jo, että mitä teen seuraavaksi kun pääsen kotiin.

Salitreeneissä pyrin keskittymään täysin tekemiseen, Minnan ohjeisiin ja tekniikkaan mutta lenkeillä tuumailen kaikenlaista. On mahtavaa huomata lenkin päätteeksi kuinka kevyempi olo onkaan ja välillä olen tehnyt mukavia oivalluksiakin puuskuttamisen ohessa. Muutaman kerran olisin halunnut jakaa malttamattomana ajatukseni jonkun kanssa mutta koirien kanssa lenkkeillessäni olen tyytynyt jakamaan hyvät fiilikseni hymynä. Täytyy kyllä myöntää, että niitäkin kertoja on takana kun kesken lenkin on pitänyt pysähtyä halaamaan koiria ja jakamaan tällä tavoin hetket niiden kanssa. Tämän arvelisin olevan tuttua myös muillekkin koirienomistajille. Havahduin siihen, että keskittyminenhän tarkoittaa sitä, että käytännön tekeminen ja ajatukset kulkevat käsi kädessä, ne ovat yksi ja sama asia. Se on juurikin tämän ongelman ydin, teen eri asiaa kuin missä ajatukseni harhailevat! Minua hymyilytti oivaltaessani tämän!

Joogaa ja meditointia

Olen tiedostanut oman keskittymiskykyni heikkouden ja lyhytkestoisuuden. Tämä vaikuttaa niin arkielämään kuin treenaamiseenkin. On siis aika opetella keskittymistä ja kokeilla sen vahvistamista eri keinoin ja mikäs muu olisikaan parempaa kuin liikunta ja sen erilaiset muodot!

Gizmon kanssa treenaamassa

Tästä syystä otin itseäni niskasta kiinni ja ilmoittauduin Pranayamajooga- ja meditaatiokurssille. Tämä naisille suunnattu intensiivikurssi kestää heinäkuun ajan, olen todella innoissani! Olen aina ajatellut, että minusta ei ole joogaan sillä olen notkea kuin rautakanki ja meditoiminen ei ole minun juttuni koska ajatukseni säntäilevät levottomina ympäriinsä. Tässäkin törmäsin vanhaan ajatusmalliin siitä, että ”minusta ei ole tähän koska…” ja päätinkin, että osallistun kurssille avoimin mielin ja valmiina oppimaan uutta. Mie luin jostain, että treenaaminen ja tulokset parantuvat jopa 30% verran kun keskityt siihen itse tekemiseen. On siis harjoiteltava keskittymistä nykyhetkeen ja tekemiseen, opettaa mieltäni olemaan läsnä. Uskon, että keskittymisen parantuminen auttaa minua saavuttamaan tavoitteeni ja parantaa arkielämäni ja treenaamisen laatua.

Gizmon kanssa

Olen tehnyt erilaisia rentoutusharjoituksia kotona ja hyödyntänyt lenkkipolulla käyttämääni aikaa keskittymisharjoituksiin. Netti on pullollaan erilaisia niin lyhyitä kuin pitempiäkin harjoituksia, joten sieltä varmasti löytyy se itselle sopiva tapa. Haluan mieleni ja kehoni työskentelevän samaan rytmiin ja samojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toistelen itselleni, että vahva mieli asuu vahvassa kropassa.

Miten te rentoudutte? Onko teillä keskittymisvaikeuksia ja minkälaisia keinoja olette löytäneet keskittymiskyvyn parantamiseen?

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa

Valmennusjakson aloitus, tätä sitä on odotettukin! Nyt nimittäin alkaa treenaaminen!

Kesäkuisia ajatuksia

Havahduin tänään salilla kalenteria selatessa, että viikon päästä kesäkuu vaihtuu jo heinäkuuksi. Kavereiden kanssa ollaankin hämmästelty porukalla, kuinka nopeasti tämä aika suorastaan juoksee meidän ohitse ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän.

Jokimaisema

Pysähdyin mietiskelemään asiaa tarkemmin juhannuksena kun kuljin koirien kanssa lenkeillä pitkin Ounasvaaraa ja Pöykkölän perän metsiä.  Aika kuluu kyllä nopeaa mutta nykyisin me pysymme kuitenkin itse tässä juoksussa mukana…elämä ei ohjaile meitä vaan me ohjailemme elämäämme omilla valinnoillamme ja päätöksillämme.

Pöykkölässä

Koirat uimassa

Pienikin muutos esimerkiksi omassa ruokavaliossa ja yleisissä syömistottumuksissa kannustaa mukanaan tuoman hyvän olon myötä kiinnittämään tarkemmin huomiota siihen, mitä suuhunsa laittaa. Ja vaikkapa lyhyen arkiliikuntahetken lisääminen omien päivärutiinien joukkoon voi avata uusia ovia kohti terveellisempää elämää.

Aluksi voi tuntua siltä, ettei ”aikaa löydy lenkkeilyyn, salilla käymiseen tai edes kotijumppaan”. Silloin on tehtävä remontti omassa ajatusmaailmassa niin sanotusti lattiasta kattoon. Samalla tavoin kuin talossa tehtävässä pintaremontissa, jossa vaikkapa maalipinnat ja tapetit vaihdetaan, voi omien ajatustensa ja suhtautumisensa kanssa tehdä samoin. Mihin niitä vanhoja, kaavoihin kangistuneita ajatuksia ylipäätään tarvitaan? Nehän asettuvat vain tahallaan poikkiteloin muutoksen tielle.

Pöykkölä

Pieneltä ja merkityksettömältäkin tuntuvan asian muuttaminen voi olla se ratkaiseva ja kannustava tekijä, joka saa meidät uudelle tielle, joka kuljettaa meitä kohti omaa hyvinvointia. Pienikin itse ottamamme askel, joka vie meitä pois vanhoista, totutuista tavoista ja ulos mukavuusalueeltamme osoittaa, että me olemme rohkeita ja kannustaa ottamaan sen seuraavankin askeleen. Muutoksen takana on kuitenkin oltava oma vahva päätös muutoksenhalusta.

Kesäkuu on ollut minulla yksi kauneimmista kuukausista kuluvan vuoden aikana. Sateisesta ja kylmästä säästä huolimatta olen tuntenut sydämessäni suorastaan elämisen sietämätöntä keveyttä. Kuukauteen mahtuu kuitenkin niin ylä- kuin alamäkiäkin mutta päällimmäisenä tunnen onnellisuutta.

SydänKoitan olla vaatimatta elämältä liikoja ja ennen kaikkea, yritän muistaa pysähtyä hetkittäin. Olen aamuvirkku ja yleensä saan ensimmäisen virtapiikin jo silloin kun toinen vasta heräilee.. enkä malta olla rauhallinen vaan säntäilen paikasta toiseen patteripupun lailla. Odottelen sitten malttamattomana, että toinen heräilee, jotta pääsen jakamaan hänelle sen päivän suunnitelmani. Nykyisin olen koittanut opetella hieman uudenlaisia aamurutiineja..vielä on matkaa opettelun saralla.

Valmennus käynnistyi, ensimmäiset treenit takana

Sain maanantaina pt:ltäni viestin, jossa oli toukokuussa Kunnon Paikassa tehdyn kuntotestin tulokset ja uusi viikoittainen treeniohjelmani. Olin samaan aikaan todella innoissani ja jännittynyt. Vatsan pohjassani lenteli perhoset kun availin sähköpostiani. Havahduin siinä itsekseni siihen innostuksen tunteeseen, jonka sain viestistä ja minua alkoi aivan hymyilyttämään.

Tästä sain uudenlaista puhtia maanantaipäivään ja kävin illalla hikoilemassa Minnan aerotunnilla ja sen jälkeen rauhoittumassa yin-joogatunnilla. Kokeilin tätä yhdistelmää ensimmäistä kertaa ja olo oli päivän päätteeksi aivan ihana! En ollut hetkeen kokenut vastaavanlaista euforiaa kropassa ja lihaksissa ja mieleni oli rauhallinen.

Mie

Mietiskelin siinä tuntien jälkeen, että ohjaajilla ja heidän persoonillaan on valtavan suuri merkitys tunneilla! Esimerkiksi fillaritunneilla ohjaajat puskevat meidät antamaan kaikkemme ja lisäämään vielä sen yhden kerran lisää vastusta biisin viimeisille tahdeille ja jooga/kehonhuoltotunnilla ohjaajat opastavat meitä kuuntelemaan kehoamme ja rauhoittumaan oikeaan mielentilaan.

Olin innoissani uudesta saliohjelmasta ja muista treeneistä, jotka viikkoihin on sisällytetty. Minna on koonnut minulle toiveideni ja tavoitteideni pohjalta monipuolisen treenikokonaisuuden, josta ei ainakaan haastetta puutu. Ohjelmassa on rakennettu neljän viikon ajalle viikottainen treenikokonaisuus, joka muodostuu yhteisistä salitreeneistä ja lisäksi vesijuoksusta, lenkkeilystä ja spinningistä (tunnit kulkevat Aero ja Focus aero-nimillä Kunnon Paikassa.) Kierrätän näitä viikkoja 2-3 kertaa. Viikkosuunnitelmissa on ajateltu optimaalista treeniä ja lepoa.

Kuntotestin näkemistä en odottanut aivan niin innolla, odotukseni ei tulosten suhteen olleet päätä huimaavat. Treenaamiseni on kuitenkin ollut tähän asti kovin suurpiirteistä ja vailla varsinaista suunnitelmaa.  Kutsuisin treenaamistautaani enemmänkin hyvän mielen liikkumiseksi. Tulokset nähdessäni totesin, että olin ollut realistinen odotusten suhteen..sehän oli hyvä, tekemistä meillä kyllä piisaa!

Vatsa26062015

Vatsa26062015

Vatsalihasten kuntoluokka on hyvä (erinomaiseen jäi matkaa vain yhden toiston verran!) ja punnerruksissa sekä kyykyissä keskinkertainen. Pystypunnerruksen kuntoluokka ylsi vain välttävään ja ohjelmassa onkin yläselän ja näiden rimpulaisten käsivarsien vahvistaminen.

Tämän päiväisen, ensimmäisen hauis-ojentaja-olkapää-treenin jälkeen voin luvata ääneen, että kyllä niissä vielä lihasta viimeistään muutaman kuukauden päästä on nähtävissä! Oli kohtalaisen huvittavaa näpsiä näitä kuvia tänään kun ei ole vielä näkyviä lihaksia. Näihin valmennuksen alussa otettuihin lähtökuviin on kuitenkin hyvä vertailla kehitystä ja päätin laittaa niitä tännekkin.

Käsivarsi23062015

Positiivisin tulos kuntotestistä on se, että selkäni kuntoluokka on erinomainen! Tähän olen enemmän kuin tyytyväinen, sillä mennessäni Minnan juttusille ensimmäisen kerran tammikuun lopulla, selkäni oli heikossa kunnossa. Kuntotestin yhteenveto on, että keskivartaloni on hyvässä kunnossa ja tasapainoinen mutta ylä-ja alakroppa vaativat kovaa treeniä kehittyäkseen.

Sovimme, että pidän seuraavan viikon ajan ruokapäiväkirjaa, jotta saadaan ruokavaliopuolikin kuntoon treeniä ajatellen. Olen tiedostanut sen, että ruokavaliossani on petrattavaa esimerkiksi hiilareiden määrän suhteen. Olen joutunut myös karsimaan joitakin maito- ja viljatuotteita kokonaan pois ja tämä on tuonot lisähaasteita ruuanlaittoon. Onnekseni vierelläni on nyt kannustava pt, joka auttaa minua myös löytämään itselleni sopivan ruokavaliokokonaisuuden. Jo pelkästään kasvavan treenimäärän vuoksi ruokavaliossani on tehtävä isoja muutoksia, jotta jaksan antaa kaikkeni treeneissä.

Tässä ajatuksia uuden treenikauden käynnistymisestä. Tästä aiheesta tulen varmastikkin kirjoittelemaan tänne..tämä tällainen kun on minulle aivan uutta!

Loppuun vielä havainto omasta treenaamisestani: monipuolisuus ja vaihtelevuus liikkumisessa ovat tärkeitä asioita ja pitää minulla treenimotivaatiota yllä.

Mikä on sinulle tärkeää treenaamisessa?

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa

Suuria muutoksia ja arjen terveellisiä herkkuhetkiä

” Asiat alkavat asettua oikeille paikoilleen täydellisesti silloin kun keskitymme siihen mitä haluamme. ”

-Alef / Paulo Coelho

Viime viikko oli monella tapaa täynnä suuria muutoksia. Mie ilmoittauduin Santasportille marraskuussa alkavaan vuoden mittaiseen ravintovalmennuskoulutukseen, josta olen todella innoissani! Viikko oli myös täynnä muuttopaikkailua ja muuttoon valmistautumista..sunnuntai-iltana nappasin koiramme Kaisan mukaan ja lähdin kuuntelemaan ajatuksiani ja fiiliksiäni Ounasvaaran luontopolulle. Alitajuntaani alkoi iskostua ajatukset, että elämämme todellakin muuttuu konkreettisesti ja eteemme avautuu uuden ajanjakson alku. Sanomme hyvästit vanhalle kodillemme, jossa miekin vietin viimeiset viisi vuotta. Olemme rakkaani kanssa valmiita aloittamaan yhteisen elämämme uudessa kodissamme ja pääsemme luomaan siitä oman pesäkolomme.

Ounasvaaran luontopolku

Kaisa Ounasvaaralla

Ruoka, uusi paras ystäväni

Nyt päivän aiheeseen! Olen kirjoitellut blogiini paljon ruokavalioon liittyviä ajatuksiani ja tänään aiheena on herkuttelu, nam! Olen noudattanut uudenlaista ruokavaliota maaliskuun puolivälistä alkaen. Nykyisin arkipäiviini mahtuu viisi tai kuusikin ateriaa. Pyrin syömään monipuolisesti ja vaihtelevasti, jotta aterioinnin mielekkyys säilyisi ja jotta nauttisin syömishetkistä.

Syömistottumuksissani on tapahtunut todellinen muutos. Nykyisin keskityn syömiseen sen sijaan, että lapan suuhuni vain vatsan täydeltä jotain helppoa ja nopeaa ruokaa. Tarkennuksena vielä, että kohdallani tämä ”helppo ja nopea ruoka” on yleensä kiireen varjolla ollut jotain kaupasta ostettavia puolivalmiita eineksiä, vauhdissa syötyjä kolmioleipiä tai muita vastaavia tuotteita, joiden sisältöön en ole halunnut tarkemmin tutustua. (Tiettyjä raaka-aineita tai niitä sisältäviä eineksiä, pakasteita tai säilykkeitä en ole syönyt vuosiin, kuten esimerkiksi sianlihaa ja tonnikalaa.) Minulla on pitkä tausta entisenä kasvissyöjänä ja kokeilinpas vegaanin ruokavaliotakin parisen vuotta aikoinaan. Seuraava julkinen paljastus voi tulla shokkinakin joillekkin mutta nykyisin syön Pohjois-Suomessa tuotettua naudanlihaa sekä kalaa ja riistaa.

Eroon vanhoista tavoista ja tottumuksista

Mie olen huomannut, että kiireisinä päivinä tai hetkinä kun ei oikein huvittaisi kokata mitään, nousee helposti ensimmäisenä mieleen ajatus, ”kokkaanpas jotain helppoa ja nopeaa” ja ”jotain mikä vie vain nälän”. Vanhat, ikävät tavat ja tottumukset koittavat nostaa jälleen päätään ja olenkin käynyt tästä ajatusteni kanssa taistelua. Minua kuitenkin kiinnostaa se mitä syön ja mitä erilaiset raaka-aineet saavat kehossani aikaan. Mie haluan itse tätä muutosta enkä halua omilla valinnoillani aiheuttaa itselleni huonoa oloa kuten esimerkiksi vatsakipuja, syömällä vain jotakin sellaista mitä nälän yllättäessä alkaa tehdä mieli.

Aterioiden puhtaat raaka-aineet ja makuyhdistelmät ovatkin nousseet arjen ruokailussa suurempaan rooliin ja keskityn enemmän aamiaisten, välipalojen ja muiden aterioiden valmistamiseen. Suunnitelmallisuus kulkee mukana monellakin elämän osa-alueella, kuten myös syömisessä. Päivän aterioiden suunnittelu, ruokareseptien perässä surffailu, kauppalistojen kirjoittaminen ja uusien ruokien kokeileminen auttavat minua ylläpitämään ruokavalioni monipuolisuutta ja mielekkyyttä.

Herkkuhetkiä Marmelaadin keittiössä

Nyt päästään pohdiskelujen päätteeksi tämän blogipäivityksen aiheeseen, nam! Kaikkihan me kaivataan niitä herkkuhetkiäkin arjen keskelle ja minullakin alkoi herkkuhammasta kolottamaan, joten päätin testailla kotikeittiössä terveellisten ja makeiden herkkujen kokkailua. Käytinkin viime viikolla aikaa niin kotikeittiössä kuin äipänkin luona leipomisen parissa. Tämä blogi, ihana syy laittaa suu makeaksi!

Mie valmistin sunnuntaiaamuna ensimmäistä kertaa proteiinilettuja. Löysin ohjeen Minifitnessin blogista (Eevi Teittinen) ja ohje oli kokonaisuudessaan yksinkertainen.

Makeat proteiiniletut

1-1,5 dl hera/riisiproteiinia

2 kananmunaa

1 banaani

1 dl mustikoita

0,5dl vettä/maitoa

Paahdettua mustikanmakuista pellavansiemenrouhetta

Blenderissä kaikki sekaisin ja pannulle.

Protskujauheen maun voi valita oman mieltymyksen mukaan. Heraproteiinin käyttö voi vaikuttaa siihen, että letut pysyy paremmin kasassa. Riisiproteiinilla tuo paistaminen olikin kohtuu hidasta ja haastavaa, heh. Paistamisessa käytin kookosrasvaa. Ulkonäkö ei ollut kaunein mutta maku oli todella hyvä! Blenderoinnin jälkeen lisäsin vielä kokonaisia mustikoita taikinaan, suosittelen! Ja lisäämällä esimerkiksi kaurahiutaleita lettutaikinasta saa vielä ruokaisamman. Tällä aamiaisella lähti nälkä ja hyvin jaksoi aamutreeninkin.

 

Mustikka-banaanitäytteiset lettuainekset

Aamiainen

Innostuin tämän reseptin helppoudesta, joten kokeilin myös smoothien valmistamista samoilla aineksilla.

Smoothieainekset

Smoothie

Jäätelö on yksi lempiherkuistani vuodenajasta riippumatta. Löysin Fitfashion -sivustolta Annan simppelin ja hyvältä vaikuttavan sorbetin ohjeen, joten mie testasin ohjetta omalla tyylilläni.

Kesäinen sorbetti

1 jäinen banaani pilkottuna

jäisiä vadelmia

riisimaitoa

riisiproteiinijauhetta

1 valkuainen

kaakaonibsejä

Sorbettiainekset

Sorbettiainekset

Sorbetin valmistaminen oli todella helppoa ja nopeaa, ainekset vain blenderillä sekaisin jonka jälkeen nostin sorbetin pakkaseen kohmettumaan. Makean herkun olisi voinut syödä hetikin mutta halusin tehdä tämän pidemmän kaavan kautta.

Sorbetti

Tässä muutama esimerkki kesään sopivista terveellisistä herkuista. Suomen kesä tarjoilee meille mahtavan valikoiman eri marjoja käytettäväksi aamiaisissa, herkuissa ja välipaloissa.

Herkullisia hetkiä ja aurinkoisia kesäpäiviä toivotellen, Marru

Kuinka löysin oman sisäisen motivaationi?

Mikä sai minut aloittamaan elämäntaparemontin?

Mie olen saanut kyselyjä tämän blogin perustettuani, mikä sai minut aloittamaan oman elämäntaparemontin ja mitä tekijöitä on motivaationi takana. Näistä kysymyksistä sainkin aiheeni seuraavaan blogikirjoitukseen. Olen ottanut askeleita edes- ja taaksepäin esimerkiksi kysymysten parissa kuten mitä haluan elämäntavoissani muuttaa ja miksi? Kenen vuoksi tämän teen ja mitkä ovat tavoitteeni, joihin tähtään? Alkuun mie haluan täsmentää, että en ole ollut tämän kuluvan vuoden aikana millään laihdutuskuurilla. En muutoinkaan pidä hyvinvoinnin peruspilareita rakennettaessa sanasta kuuri, joka tarkoittaa määräaikaista  ja toistaiseksi voimassa olevaa. Se ei tue pitkäkestoista, kestävään elämäntapamuutoksen tähtäävää ajattelua, joka kantaa pidemmälle. Toki esimerkiksi painonpudotukseen voi saada alkustartin ja kipinän jonkin ”kuurin” avulla mutta kuurin päättyessä ei voi palata takaisin niihin vanhoihin elämäntapoihin.

Ruokavaliossakin voi olla tietyn aikaa kestäviä ”kuureja”, jolloin yksilökohtaisista tavoitteista riippuen,  esimerkiksi hiilarit vedetään aikalailla nollille vaikka kahden viikon ajaksi, jonka jälkeen niitä lisäillään maltillisesti päivittäiseen ruokavalioon . (Tämä esimerkkinä noudattamastani Kesäkroppa- nettivalmennuksesta.) Ruokavaliossakin on kuitenkin kyse pitkäkestoisesta kokonaisuudesta, jota noudattamalla kehon ja mielen yleinen terveydetila ja vireystaso paranee ja yhdistämällä siihen liikkunnan, kunto kasvaa. Pääpaino elämäntapamuutoksieni tavoittelussa ei ole ollut painonpudotus vaan oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääminen. Se on tapahtunut konkreettisilla muutoksilla elämäntyylissä, kuten ruokavaliolla ja liikkumisen lisäämisellä ja näiden käytännön muutosten taustalla on kulkenut jatkuva itsetutkiskelu.

a healthy outside starts from the inside

Ensimmäisessä blogikirjoituksessani mie avasin taustaani ja elämääni ennen tätä elämäntaparemonttia. Poimin sieltä muutaman pääkohdan, jotka vaikuttivat eniten päätöksen toteuttamiseen. Mie olen malliesimerkki siitä, kuinka aamu käynnistyi muutamalla kahvikupillisella ja päivän mittaan hörpin kahvia litrakaupalla. Ruokailurytmi oli epäsäännöllinen ja ”palkitsin” itseni lohturuoalla. Liikkuminen jäi tekosyiden varjolla koirien ulkoiluttamisen tasolle ja salikortti keräsi pölyä kotona.  Olin väsynyt ja turhautunut itseeni ja viime loppiaisena päätin, että nyt saa kauan kulutetut tekosyyt riittää. Mie olin valmis uudenlaiseen elämään ja uuteen Marruun!

Minulla ei ole ollut pääpointtina kropan ulkoisen olemuksen muuttaminen vaan kyse on suuremmasta kokonaisuudesta. En usko siihen, että kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen taustalla riittää ainoastaan esimerkiksi ulkonäkölähtöiset tavoitteet.  Pinnallisuus ei kanna pitkälle vaan pitää mennä pintaa syvemmälle. Toki kropan ja lihasten kehittyminen motivoi jatkamaan terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion noudattamista mutta se, mikä pitää minut pitkällä tähtäimellä tässä hommassa mukana on itse kokemani kehitys ja kasvu niin ajatustasolla kuin asenteessakin. Mie olen löytänyt sisäisen motivaation joka vie minua eteenpäin ja jonka avulla jaksan.

Iltajumppa

Mikä motivaatio?

Mie olen pohdiskellut yleisesti motivaatiota ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja käsittelen motivaatiotekijöitä nimenomaan hyvinvoinnin  lisäämisen, liikkumisen ja terveellisen ruokavalion noudattamisen näkökulmista. Motivaatio on yksilökohtaista ja motivaation kohteet vaihtelevatkin omien kiinnostuksenkohteiden ja tavoitteiden mukaan.  Perinteisesti motivaatio on jaoteltu ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin ja ihan aluksi onkin hyvä tutkailla omia motivaatiotekijöitä. 

Ulkoisen motivaation tekijät pohjaavat esimerkiksi ulkopuolisiin palkkioihin tai pakotteisiin kun taas sisäisessä motivaatiossa toimitaan itsensä vuoksi. Mie uskon, että sisäisen motivaation löytänyt yksilö saavuttaa pidemmän päälle tasapainoisemman elämäntyylin, jonka omaksuu omaksi arkielämäkseen kuin taas vastaavasti ulkoisen motivaation voimin toimivat. Toki ulkoinen motivaatio voi alkuun toimia esimerkiksi kannustavana tekijänä, jotta saat otettua ne ensiaskeleet kohti terveellisempiä elämäntapoja  mutta…oma sisäinen tahtotila ja halu kannustaa sinua kuitenkin pitkällä tähtäimellä ja sisukkuus auttaa selviämään haasteista. 

Sisäinen motivaatio ja sen tunnistaminen

Miten sisäisen motivaation löytää? Mie löysin sen itsetutkiskelulla ja kuuntelemalla tunteitani. Miettimällä omia tarpeita, tavoitteita ja kiinnostuksenkohteita. Seuraaval askel oli valintojen tekeminen. Se ei ollut helppoa. Asioiden tekemiseen muodostuu aika nopeasti kynnys ja omalla kohdalla se kohdistui salitreenaamiseen.  Sen ylitsepääseminen  oli todella raskaan askeleen takana. Kuten mie aiemmissa blogikirjoituksissani olen kertonutkin, keksin jatkuvalla syötöllä tekosyitä ja kiertelin ja kaartelin taitavasti, jotta vältin salille menemisen. Elin useamman vuoden ulkoisen motivaatioon tukeutuen. Tiedostin, että ”liikkuminen ja terveellisesti syöminen on hyväksi minulle” ja ”minun pitäisi kyllä huolehtia itsestäni paremmin” mutta se ei riittänyt kohdallani.  Jaksoin tsempata itseäni jonkin aikaa mutta sitten palasin huomaamatta takaisin vanhoihin elämäntapoihin. Se oli  jojoilua ja otin innokkaasti kyllä lähtöspurtin mutta se ei kestänyt kauaa kerrallaan.

Mie olen tullut pohtinut, että valintoja ja päätöksiä on erityisen vaikea tehdä, jos on kadottanut kyvyn olla yhteydessä omiin tunteisiinsa. Lisäksi perustelin itselleni päätöksiä ja valintoja, jotka alitajunnassa tiesin olevan minulle huonoja. Suoraan sanottunahan kyse on itsepetoksesta silloin kun hiljentää omat ajatuksensa ja tunteensa, jotka kuitenki kertovat, mikä on  juuri minulle tärkeää ja mikä minulle on hyväksi.

Välipala

Mie

Sisäisen motivaation löytäminen omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimiseen ja eritoten sen ymmärtäminen, on minulle uusi asia. Nykyisin olen sisäisesti motivoitunut kun treenaamisen palo, terveellinen ruokavalio ja tasapainoiseen elämäntyyliin tähtääminen lähtee omasta halustani ja sydämestäni. En kaipaa ulkopuolisia palkkioita. Toki minullakin on ollut niin sanottuja motivaatioporkkanoita, kuten esimerkiksi uusien treenivaatteiden hankkiminen kun olen saavuttanut jonkin itselle asettamani tavoitteen. Treenivaatteet eivät kuitenkaan saa minua liikkelle vaan se itse tekeminen ja itsensä haastaminen. Liikunta tuntuu mielekkäältä ja nautin treenaamisesta.

Jokaisella tulee niitä päiviä kun salille meno ei huvittaisi tai ne lenkkikengät jättäisi mieluummin sinne eteiseen ja jäisi loikoilemaan sohvan pohjalle. Sisäinen motivaatio on minussa se moottori, joka pitää minut käynnissä ja saa minut liikkeelle. Sisäisen motivaation löydettyäni  treenaamisesta ja ruokavalion noudattamisesta on tullut osa arkielämää.

 Mitä tekijöitä on sinun sisäisen motivaatiosi takana?  Mikä saa sinut liikkeelle ja esimerkiksi syömään terveellisesti?

Motivation is what gets you started.Habit is what keeps you going.

Ajatuksia tien päältä.

Kiitos kannustuksesta!

Ihan ensimmäiseksi mie haluan kiittää teitä ihania ihmisiä saamastani kannustuksesta blogin aloittamisen suhteen. Kieltämättä hieman jännitti raottaa omaa ajatusmaailmaani kaiken kansan luettavaksi mutta teidän tsemppinne on saanut hymyn nousemaan suupieliin huonompinakin päivinä. Tästä kaikesta innostuneena seuraavan kirjoituksen pariin. Mie pohdiskelen tänään omia fiiliksiäni menneen reissun ajalta. Mieleeni nousi ajatuksia reissaamisen mukanaan tuomista haasteista, liittyen esimerkiksi oman ruokavalion noudattamiseen ja elämäntapojen ylläpitämiseen erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä.

A long and direct highway

Reissuun valmistautuminen

Mie olin edellisen kerran käynyt reissussa pääsiäisen tienoilla ja valmistauduinkin nyt eväiden suhteen eri tavoin matkustamista varten kuin aiemmin. Valmistin kotona pari välipalasmoothieta marjoista, hedelmistä ja riisimaidosta mukaan ja nappasin lisäksi pussillisen manteleita naposteltavaksi matkalle, unohtamatta tietenkään vesipulloa. Me lähdettiin ajelemaan anivarhain torstaiaamuna Rovaniemeltä Tornion kautta Oulua kohti. Mie en saanut edellisenä yönä juurikaan nukutuksi ja noin neljän tunnin mittaisten yöunien jälkeen herääminen tuntui jokseenkin takkuiselta. Aamiainen ja aamukahvi sai kuitenkin energiat ja fiilikset kohoamaan ja reissuun lähdettiin koko poppoolla iloisin mielin. Istuin apukuskin paikalle ja ensimmäisen välipalan taisin nautiskella jo välillä Rovaniemi-Tornio.. mikähän siinä on kun ruokahalu herää miltei ensi kilometrien aikana ja automatkoilla voisi vaan syödä ja syödä? Kaiketi se on vain ajankulua, ei ole mukamas muuta tekemistä, jos ei itse aja.

Kävimme juomassa aamukahvit isäni luona Torniossa ja isäni muisteli siinä kahvikupposen ääressä yhteisiä lapsuuden aikaisia kesälomareissujamme. Silloinkin ensimmäiset eväät syötiin autossa jo suurinpiirtein Kemin kohdalla, noin 23km päässä lähtöpaikasta. Syöminen tekee matkustamisesta mukavampaa! Me jatkettiin pienen pysähdyksen jälkeen matkaa kohti Oulua, jossa Artturilla oli sovittuja asiakastapaamisia. Matka kuitenkin taittui rattoisasti sillä me ollaan innostuttu kuuntelemaan pitkillä ajomatkoilla kotimaisia äänikirjoja ja tällä kertaa vuorossa oli Reijo Mäen teos Valkovenäläinen. Vares-dekkarit ovat suosikkeja kotimaisten dekkareiden joukosta! Tarinankerronta ja juoni nappaa kuulijan mukaansa ja matka etenee äänikirjaa kuunnellen. Lukijana toimii Ville Tiihonen ja hänen äänessään on jotakin mukaansa tempaavaa ja karismaattista.

Hyvä ruoka, paras fiilis!

Me saavuttiin Ouluun aamulla ja lähinnä mielessäni pyöri jo nälän mukanaan tuomat ajatukset lounaspaikan valinnasta. Lounaspaikaksi valitsimme nepalilaisen Sauraha- nimisen ravintolan. Olin saanut paikallisilta kehuja Saurahan palveluun ja ruokaan liittyen, eikä sitä suotta ole kehuttu! Erityisen mukava yllätys oli ”lunch mix”-annos, jossa sai yhdistää päivän lounaslistalta kaksi haluamaansa annosta. Hinta-laatusuhde kohdallaan ja ruoka ylitti kyllä meidän odotukset! Taisinpa kaapia Artturinkin lautaselta vielä kastikkeita omat syötyäni. Yleinen tunnelma ravintolassa oli leppoisa, paikka valoisa ja palvelukin oli ammattitaitoista.

Saurahan lounas

Lounastauon jälkeen hektinen päivä jatkui tiukkoine aikatauluineen. Itse odotin innolla illan koira-aiheista luentoa Oulun yliopistolla. Eläinnäyttelijöiden kouluttaja ja tietokirjailija Tuire Kaimio luennoitsi koirien sosiaalisesta käyttäytymisestä ja -viestinnästä. Paljon tuli uutta asiaa ja oppia! Tapasin luennolla myös pitkästä aikaa ystäväni Sannan, jonka vinkistä ilmoittauduin mukaan. Koitetaan Sanna nähdä vähän useammin ja vaikka lähempänä, jookos!

Tuire Kaimio

Tuire Kaimio

Ajatuksia ruokavaliosta ja reissaamisesta

 Oulusta matka jatkui eteenpäin Etelä-Pohjanmaalle kohti Artturin kotimaisemia, määränpäänä Artturin siskontytön lakkiaiset. Ripeä reissuaikataulu meinasi hieman verottaa mutta aurinkoinen ja lämmin keli toi mieleen pilkahduksen kesästä ja fiiliksetkin rentoutuivat.

Mulla oli siinä automatkalla hyvin aikaa ajatella näitä omia elämäntapamuutoksiani ja ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomiota oli se, että aiemmin käytin aikani kahvin lipittämiseen ja nyt sama aika kului aikalailla syömiseen. Kehoni ilmoittaa mulle jo muutaman tunnin välein nälästä eikä se ääni hiljene ennenkuin annan kropalle sen vaatimaa energiaa. Ja jos esimerkiksi vedenjuonti jää nykyistä normaalia määrää huomattavasti vähemmälle, mulle tulee helposti esimerkiksi päänsärkyä ja sen myötä kaiken kaikkiaan vetämätön olo. Vesipullo kulkikin mukana joka paikassa ja yllätyin positiivisesti kun huomasin nappaavani sen mukaan täyttöä varten pysähdyksillämme. Riittävä määrä toistoja tekee muutoksesta osan arkea, näin kirjoitti joku viisas ihminen joskus.

Ajatuksia tien päältä

Aamiaisesta on tullut tämän kevään myötä päivän tärkein ateria. Aamiaisen valmistaminen on jo jokapäiväinen tapa ja pidän siitä, että muutoksesta kehittyy itselle rutiini. Näin jälkeen päin mietiskelin, että yksi suurimmista henkilökohtaisista saavutuksistani ”6 viikon kesäkroppa”- nettivalmennuksen ajalta on aamiaisen sisällyttäminen omiin ruokailutottumuksiin. Noin kahden viikon ajan taistelin aamuisin aamiaisen vastenmielisyyttä vastaan ja se kannatti! Muistelin automatkalla ääneen kuinka mulla teki pahaa syödä alkuun aamuisin ja saatoin istua aamiaisen ääressä jopa puolisen tuntiakin näykkien pieniä suupaloja, jotta saisin annoksen alas. Nyt minua ei enää tarvitse houkutella aamiaiselle vaan saatan jopa heräillä aamulla ilman herätyskellon pirinää siihen kun vatsani herättää minut.

Hotelliaamiainen

Hellun aamiainen

Juhlahumussa

Lauantaiaamuna valmistauduimme Eerikan lakkiaisjuhliin hotellilla ja huomasin siinä alkaessani laittautumaan, että olin sitten unohtanut esimerkiksi suoristusraudan ja osan meikeistä kotiin. Nähtävästi tämä rennompi elämäntyyli on iskostunut ajatuksiin sillä tapaa, että mukavuudenhalu pukeutumisessa ynnä muussa ajaa nykyisin tälläytymisen edelle. Eikähän se huono asia ole laisinkaan, vai mitä! Olin innoissani kun pääsin käyttämään ensimmäistä kertaa uutta mekkoani. Löysin Varastotien kirpputorilta Rovaniemeltä Marimekon kankaasta ommellun mekon hintaan 6€ ja siihen sopivan vyön viidelläkymmenellä sentillä! (Pahoittelut kuvan laadusta, pitänee jatkossa kaivaa esille puhelimen kameran sijaan järkkäri.) Kiitos kuitenkin kuvaajalle Ellalle!

Juhlissa

Nämä lakkiaiset olivat toisen juhlat, joihin osallistuin kuluneen kevään aikana ja pohdiskelin jo etukäteen, että minkähänlaiset fiilikset mulla tulee nähdessäni herkkuja notkuvat pöydät. Olen todennut, että riittävä valmistautuminen ja ennakointi ovat kaiken A ja O. Kävimme katsomassa lukiolla uusien ylioppilaiden lakitustilaisuuden, onnea Eerika!!

Mulla alkoi vatsa kurnimaan jo siinä ennen kuin tilaisuus oli ohi. Kävinkin hakemassa matkalla juhlapaikalle omat eväät: raejuustoa, kalkkunaleikettä, kotimaisia kirsikkatomaatteja, kurkkua ja pähkinöitä. Söin matkalla juhlapaikalle vatsani täyteen. Juhlissa join kahvia hyvillä fiiliksillä ja maistoin Artturilta vähän juustokakkua ja ah, olihan se kuin pala taivasta! Pidin juhlien aikana vielä toisen oman eväshetken ja palatessani takaisin kahvipöydän ääreen herkut eivät huutaneet enää nimeäni ja vältyin sokerihumalalta. Sokerin välttäminen on ollut suurimpia haasteita ja varsinkin, jos päästän nälän liian suureksi venyttämällä ruokailujen väliä liian pitkäksi, mieli hakeutuu heti sokeristen herkkujen pariin.

Kirjoitin ensimmäisessä päivityksessäni kohtuullisuudesta ja tasapainosta ruokavalion suhteen. Joillakin saattaa herätä kysymys, että miksi en nyt juhlan kunniaksi nautiskellut tarjolla olleita herkkuja? Mie en kokenut tarvitsevani niitä vaan halusin syödä ruokaa, josta saan hyvänolon ja mielen. Mulla oli viime maanantaina herkkupäivän ja söin illalla Ben&Jerrysin Cinnamon Buns- jäätelöä, se on yksi lemppariherkuistani. Maistelin sitä onnessani sen verran, että koin herkutelleeni riittävästi ja vein paketin takaisin pakastimeen. Enkä mie siis syönyt edes puolikasta purkillista sitä. Olo oli alkuun hyvä mutta sitten tuntemukset muuttui. Vatsa alkoi pingottua ja tuli jotensakkin tukala olo. Mie olin päivän päätteeksi väsynyt mutta tämän sokeripommin jälkeen olin hereillä vielä muutaman tunnin jälkeen syömishetkestä. Uni ei meinannut millään tulla silmään ja aamulla oli kiukkuinen olo tämän väsymyksen jälkeen. Valitsin siis mieluummin vatsan täydeltä ravintoa, joka sopii keholleni paremmin.

Kotimatkalla

Me vietettiin aurinkoinen ja ihana iltapäivä Kauhajoen kauniissa maisemissa, jonka jälkeen pakun keula suunattiin kohti pohjoista. Kiitos juhlaväelle ja mehän palataan jo kesäkuun lopulla Pönttöperälle seuraaviin juhliin!

Kauhajoki

Muistomerkki

Me pysähdyttiin Ilmajoella, Koskenkorvan Kapalankankaalla hetkeksi näpsimään kuvia kun kelikin suosi meitä reissaajia. Tunnelma autossa oli iloinen ja rento onnistuneen reissun jäljiltä. Noh, olimme molemmat ehken hieman reissussa rähjääntyneitäkin mutta onnellisia. Artturi oli päättäväisenä ajanut koko pitkän matkamme ja jossain kohtaa syntyi idea yöpyä jossakin matkan varrella. Mie rakastan meidän yhteisissä reissuissa sitä kun me ykskaks saadaan päähämme joku idean, joka sitten toteutetaan yksissätuumin. Meillä voi olla joku suunnitelma mutta me mennään loppujen lopuksi fiilispohjalta ja yövyimme matkailualueella kauniin Maasydänjärven rannalla.

Maasydanjarvi

Automatkalla nautittu päivällinen antoi taas lisävirtaa ajatuksille ja pysähdyimme vielä ostamaan iltapala- ja aamiaistarpeet matkanvarrelta ja suuntasimme majapaikkaamme. Varasimme kahden hengen ”mökin”, jonne ahtauduimme koirien kanssa. Meillä pääsi ääneen nauru kun ajoimme pakun mökin viereen..auto oli jopa pidempi kuin itse mökki! Matkailualue oli kaunista ja rantamaisema hiveli silmiä. Koiratkin pääsi kahlomaan pitkän matkustamispäivän jälkeen.

Mökki

Mie valitsin kaupasta ilta-ja aamupalaksi helposti ja nopeasti syötävää ruokaa. Lisäsin jäiset kotimaiset mustikat suoraan maitorahkapurkkiin (söin pitkästä aikaa rahkaa ja onneksi vatsa ei tykännyt huonoa) ja olin onnekseni muistanut napata matkalta kertakäyttöaterimia mukaan.

Iltapalalla

Aamiaissalaatin valmistin muovirasiaan, josta olin syönyt edellispäivän lounassalaatin. Kävin pesasemassa rasian ja nakkelin raaka-aineet sinne. Uusiokäyttö kunniaan! Mökissä ei siis ollut kerrossänkyjen lisäksi muuta kuin patteri, pieni pöytä ja pari muovituolia. Oman ruokavalion noudattaminen ei ollut millään tapaa haaste kun ehti käymään ruokakaupassa ennen matkailualueelle menoa. Sieltä kyllä löytyi kahvio pitsoineen ja herkkuineen mutta omassa tuvassa sain syödä kylliksi ja kyllä uni maittoi! Melkosen ahdasta tuppasi tosin olemaan kun meitä nukkuin alapedillä kaksi ihmistä ja yöllä heräilin siihen kun koiratkin koitti mahtua jalkopäähän. Varsinainen perheloma!

Aamiainen

Aamiainen

Matkan jälkeiset ajatukset

Kaikenkaikkiaan reissu oli positiivinen kokemus ja yllätin itsenikin muutamissa tilanteissa. Tiedostin kyllä, että tien päällä alkoi tekemään mieli niin jäätelöä kuin pikaruokaakin. Pitkien automatkojen haasteena on esimerkiksi ajankäyttö..mieli alkaa todella nopeasti huutamaan herkkujen perään. Kirjoittelin sitten päiväkirjaani fiiliksiä, jotta voisin palata lukemaan niitä tekstejä ja tunnelmia vastaisuudessakin. Kävimme tässä pikareissun kotona Rovaniemellä, kotiuduimme eilen illalla ja lähdemme tänään ajelemaan mökille Kainuuseen. Käynkin ennen lähtöä kaupan kautta ja teen riittävän määrän eväitä automatkalle. Hyvä vinkki kesämatkaajille on ostaa matkalle kylmälaukkuun terveellisiä eväitä ja vaikkapa vichyvettä mukaan. Raikkaat salaatit ja smoothiet kulkevat myös mukana kätevästi ja kylmälaukkuun niitä mahtuu vaikka useampikin mukaan.

Jos tuntuu, että on liian ”kiire” valmistella eväitä ennen lähtöä niin voi miettiä myös, että onko todellakin liian kiire huolehtiaakseen omasta hyvinvoinnistaan vai ohjaako se meidän oma egomme meitä vanhoihin, totuttuihin elämäntapoihin estäen oman hyvinvointimme? Jos ei yksinkertaisesti ole aikaa matkaeväiden valmistamiseen niin nykyisin saa nopeasti mukaan vaikkapa salaatin, jonka voi pysähtyä syömään joko pysähdyspaikalle tai vaikkapa jonkin joen tai järven rannalle, jos sellainen sattuu matkan varrella tulemaan vastaan. Terveellisiä ruokavaihtoehtoja kyllä löytyy myös kiireisille matkaajille, niitä tarjoilee tänäpäivänä myös useat pikaruokalat. Se on vain omasta valinnasta kiinni!

Mie alan valmistautumaan nyt mökkireissua varten, sitä ennen on luvassa vielä kuntotesti Kunnon Paikassa. Saa nähdä mikä on lähtökunto, reilu viikko on takana taukoa treenaamisesta flunssan vuoksi. Jännittävää ja innostavaa!

Enjoy

Positiivista ja aurinkoista kesäkuun alkua kaikille!

Muutos on mahdollista, uuden elämän alku koitti kun uskalsin muuttua

Kuka mie olen ja mistä haluan kertoa teille blogissani?

Mie olen 31-vuotias naisenalku Torniosta ja nykyisin asun kotikaupungissani Rovaniemellä. Elämä kuljetti minut parin mutkan ja ylä- sekä alamäkien kautta Rovaniemelle vajaat kymmenen vuotta sitten, josta löysin vuosien kuluessa sydämeni kodin avopuolisoni ja koiriemme luota. Mie olen kirjoitellut jo jonkin aikaa ajatuksiani ylös ihan vaan itselleni ja uusien elämäntapamuutosten vakiintuessa arjen rutiineiksi ja tavoiksi, sain kipinän aloittaa oman blogini. Pohdiskelen blogissani oman nykyisen, uuden elämäni kautta mistä tasapainoinen elämä minun kohdallani muodostuu ja mitä tekijöitä on oman henkisen ja fyysisen hyvinvointini taustalla.

Taustaa

Mie kerron hieman tarkemmin taustaani tähän alkuun. Innostuin liikkumisesta kun sain koiramme Romaniasta vuoden 2009 lopulla. Kaisa on ensimmäinen oma koira elämässäni, jonka kanssa yhteinen taival jatkuu edelleen. Tyttö on niin täynnä virtaa ja lataa energiaa nopeaa, joten Kaisa taitaakin olla alkuperäinen syy siihen, että innostuin lenkkipolulla kulkemisesta aikoinaan. Viitisen vuotta sitten perheeseemme tuli toinenkin seropi, Gizmo-nimeltään ja liikkuminen on senkin myötä aktivoitunut ja monipuolistunut.

Kaisa

Naistenkympin jälkeen

Toukokuu 2015

Harrastukseni ovat olleet kuitenkin vuosikausia ns. säännöllisen epäsäännöllisiä enkä ole todellisuudessa pystynyt sitoutumaan pitkällä tähtäilemällä esimerkiksi salitreenaamiseen eikä ruokavaliopuolessakaan ole ollut kehumista. Olen malliesimerkki siitä, kuinka aamu käynnistyi muutamalla kahvikupillisella ja päivän mittaan hörpin kahvia litrakaupalla. Saatoin syödä vasta illalla valtavan kokoisen aterian…ja lohturuokaa tietenkin. ”Raskas päivä tai raskas opiskelu/työviikko takana, pitäisikö hakea vaikka pitsaa”, siinä erittäinkin käytetty tekosyy. Tai vaihtoehtoisesti ”olipas hyvä päivä/viikko, pitäisikö herkutella” ja sitten sitä pitsaa hakemaan. Olen ollut kyllä kiinnostunut hyvinvoinnista, liikkumisesta ja terveellisistä elämäntavoista kauemman aikaa mutta tyydyin kuitenkin jatkamaan noita vanhoja elämäntapojani eri tekosyiden peittelemänä vuosikausia.

Muutama vuosi takaperin innostuin salilla käymisestä ja sain ajatuksiini kipinän aloittaa terveellisemmät elämäntavat. Tilasin intoa täynnä itselleni pari vuotta sitten kolmen kuukauden mittaisen ruokavalio- ja treeniohjelman ammattilaiselta, jota noudatinkin sen vajaan kuukauden… (Sori Jiipee!) Sen jälkeen aloin jo lipsumaan ruokavaliosta ja kesäloman koittaessa taisi ne terassit alkaa kiinnostamaan treeniä ja omaa hyvinvointia enemmän. Näin jälkeenpäin ajateltuna, en ollut vielä tuolloin valmis todellisuudessa sitoutumaan treenaamiseen ja ruokavalion noudattamiseen pitkällä tähtäimellä. Oli paljon helpompaa palata takaisin vanhaan, tuttuun ja turvalliseen elämään  ja perustella loputtomin tekosyin itselleni huonojen ratkaisujen valintoja. Silloin sain vielä hiljennettyä sen muutoksen äänen ja tarpeen sisälläni.

Vuodet 2011 – 2014 olivat elämässäni hektistä aikaa opintojen suhteen. Aloitin syksyllä 2011 Lapin ammattikorkeakoulussa tradenomin opinnot ja tavoitteenani oli saada tutkinto suoritettua kolmessa vuodessa siihen varatun 3,5 vuoden sijaan ja täten valmistua keväällä 2014. Valmistuin keväällä 2014 ja kevät oli melkoista rumbaa opinnäytetyön, syventävän harjoittelun ja muiden viimeisten kurssien suorittamisen parissa. Niin sanottu ”loppukiri” opinnoissa kesti mulla semmoset parisen vuotta. Ja pitihän aikaa jäädä myös opiskelujen ulkopuoliselle elämälle kuten parisuhteelle, koirille, ystäville ja perheelle.

Marmelaadi valmistuu

2014

Ruuhkavuodet verottivat

Olin niinkin onnekas, että sain heti valmistumisen jälkeen töitä samasta paikasta, jossa suoritin syventävän harjoittelun ja työsuhde jatkui vuoden 2014 loppuun saakka. Viime kesänä liikuin vielä jokseenkin aktiivisesti ja olin hetkellisesti kiinnostunut useistakin erilaisista hyvinvointiin liittyvistä asioista mutta syksyn tullessa minulla ei mukamas ollut aikaa huolehtia itsestäni senkään vertaa. Ja korostan vielä sitä, että vaikka liikuinkin aktiivisesti mutta epäsäännöllisissä pätkissä, syömistottumuksiani ei edes voinut nimittää minkään sortin ruokavalioksi. Se oli enemmänkin syömättömyyttä, kahvipaastoa ja nälän siirtämistä iltaan, jolloin jääkaapin ovi sitten kävikin koko päivän edestä.

Viime syksynä elämäntavoissani kävi tosiaan aikalailla totaalinen repsahdus, pimeän syksyn tullen ja raskaiden työviikkojen jälkeen palkitsin itseni viikonloppuisin esimerkiksi tapaamalla ystäviäni paareissa tai syömällä roskaruokaa. Liikkuminenkin jäi koirien ulkoiluttamisen tasolle ja salikortti keräsi pölyä kotona. Tämä kokonaisuus painoi mieltä mutta hiljensin taitavasti oman ääneni ja jatkoin vain elämää. Olin väsynyt ja turhautunut itseeni, vetasin aamulla vaan villatakin niskaan ja menoksi.

Marmelaadi

Lokakuu 2014

Me lähdettiin avokkini kanssa viime vuonna joululoman viettoon Etelä-Pohjanmaan kauniisiin maisemiiin. Uudeksi vuodeksi ajelimme mökille Kainuuseen jossa aika kului lepäilllen ja lähinnä nukuin siellä viikon. Kerättyäni voimia kaikessa hiljaisuudessa, mie uskalsin hieman raottaa sitä mielenkirstua, johon olin omat ajatukseni kuluneiden vuosien ja erityisesti syksyn 2014 aikana sulkenut. Kyllä veti nöyräksi ja hiljaiseksi se retki omiin ajatuksiin….

Itsensä kohtaaminen ja ajatusten herättely

Me lähdettiin loppiaisen tienoilla takaisin kotia Rovaniemelle ja päätin nähdessäni oman peilikuvani, että nyt saa riittää! Ei enää tekosyitä, ei enää ajatusten hiljentämistä vaan nyt on asioiden muututtava. Peilistä katsoi väsynyt, pöhöttynyt ja ankean harmaa Marru. Peilikuvaan katsominen herätti ajatukseni mutta ulkoista olemusta tärkeämpänä pidin sitä omaa sen hetkistä henkistä vointiani ja jaksamista. Väsynyt kuvaa parhaiten oloani. Olin väsynyt, fiilikset ailahtelivat ja kiukutti.

Mie sanoisin, että elämäni on ollut muutoksen tilassa kuitenkin jo pidemmän aikaa mutta konkreettinen herääminen omien elämäntapojen epätasapainoon tapahtui tuolloin vuodenvaihteessa 2015. Eihän se sormia napsauttamalla käynyt, vanhoista elämäntavoista on vaikeaa päästä eroon ja itseään joutuu puskemaan monillakin tavoin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Uudet asiat ja vaaditut muutokset pelottavat, ne ärsyttää, stressaa ja vaikeuttaa arkielämää – jos antaa mielen alkaa niin ajatella. Mie kävin alkuvuodesta todella ristiriitaisiakin keskusteluita itseni kanssa.

Marmelaadi

Tammikuu 2015

Muutos- ja oppimisprosessi pois vanhoista tavoista ja tottumuksista kohti uutta, terveellisempää, tasapainoisempaa, energisempää ja onnellisempaa elämää sai alun tammikuussa avokiltani saamasta syntymäpäivälahjasta. Sain häneltä lahjakortin fysioterapeutille, joka työskentelee myös valmentajana samalla salilla, jonne minulla on salijäsenyyskin. Mie menin sinne saadakseni apua vuosikausia kestäneeseen alaselkäkipuun. Pari kertaa käytyäni fyssarilla hieronnassa, sain häneltä intoa ja motivaatiota taas treenaamiseen ja hän teki minulle sekä koti- että salitreeniohjelmat selän vahvistamista varten. Mie hankin kotiin jumppapallon ja Triggerpointin ja tein helmi- ja maaliskuun ajan aikalailla pelkästään kotitreeniä. Kynnys lähteä salille ihmisten ilmoille oli kasvanut koska edellisistä kerroista oli jo kulunut ikuisuus..mie jatkoin kotitreenin myötä ajatustyötäni omaa asennettani kohtaan.

Lisämotivaatiota ja vahvistusta uusien elämäntapojen ylläpitämiseen minulle toi ystävän kanssa tehdyt hyvän mielen vesijuoksutreenit. Me ollaan käyty Johannan kanssa kevään mittaan useamman kerran viikossa aamu-uinnin aikaan kurvailemassa uimahallissa. Tyyli saa olla vapaa ja välillä sitä tehdään treenin kannalta ja välillä se menee enemmänkin kuviokellunnan ja saunomisen puolelle.. varsinkin jos altaassa käydään läpi loppupäivän ruokalistaa, nams! Parasta on juttelut ja yhteinen ajanvietto, eihän tämä liian vakavaakaan saa olla!

Jumppapallo ja uudet treenikengät.

Kevät oli itsetutkiskelun aikaa isolla iillä. En ole vuosikausiin ollut näin lähellä omia ajatuksiani ja näin rehellinen itselleni.

Mie sain lisäintoa liikkumisen aloittamiseen myös liityttyäni Facebookin kyykkyhaasteeseen. Otin päivittäiseksi tavaksi tehdä kyykyt käydessäni lenkillä viereisen pienen järven jäällä koirien kanssa. Mie huomasin, että pikkuhiljaa mie tein päivittäin kotitreeniä ja lenkkien yhteydessä kyykkyjä. Sen myötä mie taas aloin kiinnittämään hieman enemmän huomiota ruokavaliooni. Mieliala ja yleinen fiilis nousi kuin aamuinen aurinko! Ja olin hieman hämillänikin…mie saatoin olla tyytyväinen itseeni pitkästä aikaa kun huomasin voivani paremmin ja olin ottanut ensimmäiset askeleet kohti haluamaani muutosta. Tätä ihmistä en ollut pitkään aikaan tavannut.

Smoothie

Muutos on mahdollista, uuden elämän alku koitti kun uskalsin muuttua.

Mie näin maaliskuun alussa Facebookissa Motivire-yrityksen päivityksen, jossa mainostettiin heidän järjestämäänsä ”Kesäkroppa 2015”- valmennuspakettia. Ideana oli kuuden viikon mittainen nettivalmennus, johon sisältyi ruokavalio ja päivittäisiä kotitreenejä. Kaikessa hiljaisuudessa maksoin valmennuksen (kokonaiset 12,95€) ja pääsin suljettuun nettivalmennusryhmään.

Ajatelma

Siitä alkoi sitten virallisesti tämä matka, jota kuljen edelleen hymyssä suin. Kuuden viikon aikana löysin itsestäni intohimoisen salityären ja lenkkien pituus on kasvanut koirienkin kanssa. Mie olen oppinut arvokkaita asioita ruokavaliostani. Syön nykyisin viidesti päivässä ja päivä käynnistyy aamiaisella! Kahvinjuonnin määrä on kaiketi laskenut muutamaan kuppiin päivässä, sillä kahvia ei yksinkertaisesti tee mieli enää litratolkulla kun syön tasaisesti 3-4h välein. Vedenjuonti on erittäin tärkeä osa päivää ja nykyisin kuljetankin Dermosilin juomapulloa joka paikassa mukana. Kiitos Johanna vinkistä! Tästä silikonilla suojatusta lasipullosta vesi maistuu paljon raikkaammalle eikä siitä liukene mitään ylimääräistä kehoon, toisin kuin joistain muovipulloista sanotaan liukenevan.

Toukokuu 2015

Alla on vasemmalla minusta kuva nettivalmennuksen alussa ja oikealla sen päätyttyä. Kiloja on lähtenyt loppiaiselta n. 7kg ja senttejä vyötäröltä sekä lantiolta reilut 12cm. Paluuta vanhaan elämään ei ole, rakastan uutta, nykyistä elämääni liian paljon tehdäkseni sen suhteen kompromisseja. Fysioterapeutin kanssa jatkamme yhteistyötä valmennuksen saralla ja viemme treenaamisen seuraavalle tasolle. Odottelenkin innoissani uutta ruokavaliota ja kolmiosaista treeniohjelmaa.

Kuuden viikon muutos

Puhun ”nykyisestä” ja ”vanhasta” elämästäni sillä muutos vanhan ja nykyisen Marrun välillä on merkittävä, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Olen kulkenut tässä vajaan puolen vuoden aikana melkoisen tien kivikkoineen ja auringonpaisteineen ja matka jatkuu edelleen. Ei kai ihmislapsi ole koskaan ns. valmis kulkemallaan tiellä vaan elämällä meille loputtomasti opetettavaa itsestämme. Eikä koskaan ole liian myöhäistä muutokseen, jos sitä todella haluaa! Usko itseensä ja omiin tavoitteisiin vie meidät kohti haluamaamme elämää mutta se vaan vaatii sitkeyttä, lujaa tahtoa ja ainakin omalla kohdallani lähimmäisteni tukea. Tässä onkin sopiva kohta kiittää omaa rakasta Artturiani, isosiskoani Jaanaa ja läheisintä ystävääni Piaa. Ilman teitä, teidän tsemppiä ja loputtomia kannustuksia tämäkin tytöntylleröinen saattaisi vielä tyytyä vähempään kuin mihin todellisuudessa pystyykään. Artturi oli mulle todellinen tukipilari ja tsemppari, jotta pääsin syömisrytmiin kiinni enkä lipsunut ja Pia – me ollaan vietetty varmaan puolet vuorokaudesta puhelimen päässä, jos riittääkään! Jaana on tukenut ja kannustanut minua toiselta puolelta Suomea. Elämän kokoinen KIITOS kuuluu teille rakkaat!

Niinhän sitä sanotaan, että mikään ei tule elämässä ilmaiseksi. Olen mainio esimerkki siitä, että saavuttaaksesi esimerkiksi paremman kunnon ja terveellisemmät elämäntavat, riittää kun tähtäät perukseltaan terveelliseen ruokavalioon. Ja yhdistämällä siihen riittävän määrän liikuntaa, lisäät omaa hyvinvointiasi. Mie aloin syömään enemmän ja aineenvaihdunta räjähti käsiin! Ei kait parempaa voi olla, kun saa syödä hyvällä omalla tunnolla ja paljon! Energiamäärän kasvaessa jaksaa luonnollisesti liikkuakkin enemmän. Palkinnoksi olen saanut uuden, onnellisen, tasapainoisemman ja kiitollisemman elämän.

Kunnon Paikka

Haluan korostaa, että elämässä ei ole kyse vain suorittamisesta ja ääripään tavoittelemisesta, mikä tuntuu olevan nyky-yhteiskunnassa monessakin asiassa olettamus ja vaatimus. Tämän saman näkee ajoittain myös esimerkiksi äärimmäisen tiukkojen ruokavalioiden ja treeniohjelmien kohdalla. Kehotan ihmisiä olemaan kuitenkin lempeitäkin itseään kohtaan, liian tiukat vaatimukset ja nopeat saavutukset voivat viedä sudenkuoppaan. Itseään ja kehoaan tulee rakastaa ja kunnioittaa.

Hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta, jotka yhdessä muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Kroppa tarvitsee ravintoa jaksaakseen ja hyvinvoiva keho tukee hyvinvoivaa mieltä. Kroppa tarvitsee myös liikuntaa ja virkeä kroppa tukee virkeää mieltä.

Ajatelma

Tässä minun alkumatkani tarina ja taustoja. Matka on vasta aluillaan ja otan avosylin tulevan vastaan. Kaikki päivät elämässä eivät ole hyviä, aina ei jaksaisi salitreeni innostaa tai tekisi mieli lipsua herkkujen puolelle..silloin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään, mitä ne sinulle koittavat kertoa? Liiallinen ääripään tavoittelu ei ole hyväksi, herkkupäiviä pitää olla ja lepopäivien tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Terveellisten elämäntapojen pitää kulkea käsi kädessä arkielämän kanssa eikä hankaloittaa sitä. Muutos ei vaan tapahdu hetkessä sillä uuden opettelu vie aikansa. Mie hiljensin ajatukseni pitkäksi aikaa. Nyt olen tehnyt itseni kanssa lupauksen, että siihen en enää sorru.

Jokaiselle on olemassa se sopiva ja oikea elämäntyyli, oletko jo löytänyt omasi? Elätkö sellaista elämää, mitä mielesi ja kehosi haluaa?

Ajatelma

Tervetuloa seuraamaan Marmelaadin matkaa kohti hyvinvointia!

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa