wall yin – MARRU MARMELAADI

WALL IS BACK! WallTraining Center on avannut ovensa Rovaniemellä

WALLTRAINING CENTER, ROVANIEMI

Kuten osa on jo varmaan someuutisoinnissa nähnytkin, walltraining ja airjoogatunnit ovat palanneet Rovaniemelle! WallTraining Center (ent. WellnessLounge Oy) löytyy Rovaniemeltä Easy Fitin (Lampelankatu 23) tiloista ja sali on auki to-su päivät. Tuntivalikoimista löytyy tällä hetkellä Walltraining, WallYoga, AirTraining ja Airyoga ja yinjooga-tunnit (klikkaamalla tunnin päältä pääset suoraan WallTraining Centerin varauskalenteriin). Varauskalenterista löydät tarkemmat tuntikuvaukset ja WallTraining ja AirTraining- tunnit ovat hikisempiä treenejä ja vastapainoksi löytyy WallYoga, Airyoga ja Yin-jooga. Kerron seuraavassa kirjoituksessa enemmän muista tunneista, nyt fiilistelen seinätreeniä.

Mie pääsin eilen ensimmäistä kertaa pitkän tauon jälkeen seinälle WallTrainingin merkeissä ja täytyy sanoa, että kropassa on tuntunut tänään rasitusta vaikka mie en edes oikeastaan tehnyt varsinaista treeniä vaan kokeilin asentoja ja hain tuntumaa seinään. Tuntui niin hyvältä kun pääsi roikkumaan valjaista ylösalaisiin ja sai selkään sen kauan kaivatun pituuden ja tilantunteen. Mie oikein tunsin sen kuinka keho kuiskaili syventämään liikkeitä ja lämmittely sai miellyttävän pehmeyden tunteen leviämään pitkin kroppaa. Kyllä siinä akka liikuttui näiden tuntemusten keskellä ja tunne vahvistui entisestään kun näki myös toisten riemun seinälle paluun myötä. Eilisen tunnin päätteeksi juttelimme osallistujien kesken siitä, kuinka yhteen palaaminen harrastajien kanssa oli kuin tunti terapiaa, mieli ja keho syttyivät ja tuntui kuin olisi palannut kotiin.

WALLTRAINING

WallTraining ei kuitenkaan ole kaikille ennestään tuttu, joten kerron hieman lajin taustaa. WallTraining on WellnessLounge Oy:n Seija Koskelan kehittelemä treenimuoto, joka tehdään kirjaimellisesti seinällä. WallTrainingissä yhdistyy monipuolisesti palasia pilateksesta kehonhuoltoon ja aina fysioterapiasta yin-joogaan asti. Käytännössä tämä treeni tehdään lajia varten kehitetyllä erityisseinällä ja treenin sisältö liikkeineen mukautuu seinään kuuluvien välineiden kuten vyön avulla. Olen kirjoittanut blogiin useita juttuja tästä lajista ja linkitän tähän ensimmäisiä aiheesta kirjoittamiani juttuja parin vuoden takaa: WallTraining -treeni kirjaimellisesti pitkin seiniä ja Haba tiukaksi ja peppu timmiksi; eilisen WallTraining treenin tunnelmia!

Sinulla ei tarvitse olla ennakkokäsitystä tai kokemusta walltrainingistä tullessasi tunnille: meillä on avoin ilmapiiri, Seija auttaa alkuun liikkeiden parissa ja tunneilla kävijätkin ovat avuliasta porukkaa. Jokaisella meistä on myös kokemusta niistä ekoista kerroista wallilla kun ei välttämättä oikein vielä tiedä mitä pitää tehdä ja miltä pitäisi tuntua ja meille on sanottu että se ei haittaa! Sitä varten meillä on Seija ja huolellisen sekä turvallisen liikkumisen lisäksi tunneilla on keskiössä voimakkaasti hauskanpito ja sellainen terve hulluttelu. Ilon kautta energiaa keholle ja mielelle. Ensikertalaisilla (tai meillä pidempään käyneillä) ei ole siis mitään hävettävää eikä itseään tarvitse vertailla toisiin..sitä tässä opetellaan (silmänisku). WallTraining on todella monipuolista ja harjoitukset mukautuvat yksilön kehon mukaan sillä ajatuksella, että kaikki samat liikkeet tismalleen samalla tyylillä tehtynä ei sovi jokaiselle. WallTraining Centerillä keskitytään yksilölliseen ohjaukseen ja opetellaan siinä kaiken tekemisen yhteydessä kuuntelemaan omaa kehoa. Vielä tänäkin päivänä yllätän ajoittain itseni puskemasta kehoa huonolla tavalla ja nykyisin nappaan kiinni niistä ajatuksista ja kehon tuntemuksista samantien ja olen opetellut pakittamaan.

Olen opetellut hyväksymään mitä kehoni minulle viestii sen sijaan, että koittaisin muokata kehon kertoman viestin sellaiseksi mitä toivoisin / haluaisin kehoni minulle kertovan. Sen sijaan, että haluaisin kehoni sillä hetkellä ”pystyvän vielä parempaan tai johonkin vielä enemmän”, olen pikkuhiljaa uskaltautunut kuuntelemaan hetkittäin kehoni viestejä ilman noita odotuksia, ilman suuria tavoitteita, ilman mieleni luomia rajoituksia. Se on ollut yksi suuri oppini Seijalta ja tässä kuuntelussa on ollut iso ero.

ILON KAUTTA

Minusta on niin ihanaa kun tunneilla on ollut niin avoin, rento ja kannustava tunnelma, ei ole tosiaan väliä kuinka pitkään olet käynyt tai tuletko ensimmäistä kertaa sillä jokainen toivotetaan tervetulleeksi mukaan. Käymme läpi tunnin alussa päivän kulkua ja mahdollisia tuntemuksia tai kohtia kehossa, jotka tarvitsevat mahdollisesti juuri sinä päivänä erityishuomiota ja teemme treenin kehoa kuunnellen. Jokainen on saa keskittyä omaan suoritukseen ja saa kuitenkin samaan aikaan tsemppiä ympärillä olevilta. Usein olen kokenut tämän positiivisen ryhmän paineen kannustimena sillä ennen tunnille menoa olo on voinut olla vähintääkin vetelä ja mielessäni olen siirtynyt jo suoraan loppurentoutusliikkeisiin mutta tunnilla onkin tarttunut se yleinen tekemisen meininki ja lopputuloksena on ollut hyvä treeni. On ollut myös niitä kertoja kun se oma koneisto ei ole yksinkertaisesti syttynyt millään raskaampaan treeniin ja ne kerrat ovat opettaneet minulle lempeyttä ja hyväksymistä kehomieltä kohtaan. Vanha Marru olisi keskittänyt huomion turhautumiseen mutta nykyinen mie suhtautuu tilanteeseen sopeutuvammin ja silloin olen tehnyt siihen hetkeen sopivia liikkeitä, kevyempiä ja palauttavampia liikesarjoja. Liike on lääke ja olo on ollutjokatapauksessa parempi kuin ennen tunnille menoa kun on saanut mukavan lämmön leviämään kehoon ja kireystilojen hellitettyä liikkeen myötä.

Tänään pääsimme yhdistämään joogapyörän WallTrainingiin, kuvassa mie ja Jonna.

Ryhmäkoon ollessa pieni on mahdollista saada yksilöllistä ohjausta mikä jo valtavasti treeniin lisää syvyyttä. Seijan valtava anatomian tietotaidon määrä auttaa myös meitä ymmärtämään miksi kehomme toimii tietyllä tapaa ja hän opastaa meitä tunnistamaan juurikin niitä fyysisiä tuntemuksia. Tunnilla ei tarvitse yksin hiljaa mielessä miettiä, että pitäisiköhän tämän liikkeen tuntua tältä vai ei, puhumattakaan siitä, että kehoa ylipäätään lähdettäisiin runnomaan tai pakottamaan johonkin tiettyyn asentoon. Liikevariaatioita on tarjolla ja kokeilemalla eri variaatioita löytyy yleensä se itselle sopivin vaihtoehto.

(Kuvat Seija Koskela)

AVOIMET OVET 1.- 2.9.2018

Rovaniemen Easy Fitillä on tulevana viikonloppuna avoimet ovet ja samalla sinulla on mahdollisuus käydä tutustumassa ilmaiseksi WallTraining Centerin uusiin tiloihin ja lajiin lauantaina 1.9.2018 ja sunnuntaina 2.9.2018 klo 11-15.

Onko laji sinulle ennestään tuttu? Jos ajatus tunnille menosta yksin ujostuttaa niin minut voi pyytää seuraksi! Tervetuloa mukaan Rovaniemen korkealentoisimpaan jengiin!

Mikä tai kuka olen kaikkien roolieni alla?

Hetki ajatuksistani

Mie olen ihastunut Hidasta elämää-sivuston hyvinvointiverkkomediaan ja aktiiviseen blogiyhteisöön, siihen ajatukseen ja asenteeseen mitä sivustolta välittyy: muun muassa hitaamman elämän asenne ja muistutukset tärkeistä perusarjen tukipilareista kuten lempeydestä ja kohtuudesta itseään kohtaan elämässä. Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen vaan me ihmiset tarvitsemme herättelyitä ja pysähtymisiä perusasioiden äärelle vauhtisokeuden napatessaan matkaansa. Viime vuosina tehokkuus ja kaikenlainen tekemisen kautta oman arvon osoittaminen sekä todistaminen ympäristölleen on ohjannut ihmisten elämää niin arjessa, harrastuksissa, opiskelu- kuin työelämässäkin mutta jokin tässä ilmiössä on muuttunut. Asioista puhutaan enemmän ääneen ja niitä tuoda julki, niin sanottuja tabuja nostellaan pöydille ja voidaan huomata niiden olevan nykyään arkipäiväisempiä ja yhdessä havahdutaan siihen kuinka moni onkaan taistellut samojen kiputilojen ja pelkojen kanssa sen sijaan, että jäisimme yksin voimaan pahoin tilanteissa. Mie saan samanlaista hyvää fiilistä niin lukemisesta, kirjoittamisesta kuin joogasta sillä inspiroidun muiden teksteistä ja jollain tapaa puhdistun kirjoittaessani ja joogatessani sillä sekä teksteihin että joogaharjoituksiin jää omia tunteitani ja ajatuksiani. Ne myös voivat viedä minua ajatuksissani uusien tai vanhojen aiheiden pariin. Se on kaunista. Aiheen ollessa oikein henkilökohtainen kuten kirjoittaessani omista häpeän tunteistani ja niiden takana piilevistä syistä olen kirjoittamisen jälkeen fyysisesti uupunut, aivan kuin olisin tehnyt raskaan treenin. Kun eniten hävettää kaikki – oman häpeän äärellä jutun suosio yllätti minut ja siitä tuli toistaiseksi luetuin juttu.

Koen itse usein asioiden, ajatusten, tunteiden ja oman itsen kohtaamisen olevan yhtä vauhdikasta kuin istuisin vuoristoradan kyydissä ja tämä on varsin kuluttavaa vaikkakin voi kätkeä matkallensa myös niitä vapauttavia hetkiä, pilkahduksia tarvittavasta toivosta. Jonkin asian äärellä saatan käydä vain pikaisen mutkan mutta vetäydyn ajatuksissani nopeasti takaisin koska asian kohtaaminen voi tuntua liian voimakkaalta ja pelottavalta. Mie uskon siihen, että asiat nousee luonnollista vauhtia meidän eteen käsiteltäviksi ja se on sellaista ajatusten ja egon ”leikkiä” vaikka se leikki ei tässä kohtaa välttämättä esiinny kovin positiivisessa valossa ainakaan aluksi. Mie olen kirjoittanut tänne paljonki ajatuksiani egosta ja omasta muutosprosessistani ja yksi suosituimpia kirjoituksiani aiheesta on ollut kolmisen kuukautta sitten julkaisemani kirjoitus Egolleni. Tämän ajatusten prosessin edetessä ja ajatusten siirtyessä näppäimistön kautta tekstiksi olo kevenee ja tunnen kuinka saan etäisyyttä asiaan ja tilan tuntua ajatuksiini. Kirjoittaessani positiivisista aiheista ja ajatuksista joiden takana ei ole mörköjä tunnen kuinka hyvänolon tunne kasvaa entisestään, lisäten itsevarmuutta. Se ajatusten flown mukana kulkeminen on muuten parasta, tunnen välillä perhosten lentelevän vatsani pohjassa tai kipinöiden kimpoilevan näppäimistöltä kun naputtelen tekstiä omassa kuplassani.

Mikä tai kuka olen kaikkien roolieni alla?

Tämä kysymys sai minut pysähtymään. ”Mikä tai kuka olen kaikkien roolieni alla?” Ensireaktioni oli hieman hämmentynyt ja jopa puolusteleva ja mieleeni nousi ajatus ”miten niin kaikkien roolien alla?” Miehän olen kaikkien muiden tavoin oma itseni. Summasin nopeasti yhteen, että ihminen käyttäytyy oman persoonan, oman identiteetin ja egon ohjaamana ja käyttäytymiseen usein vaikuttaa esimerkiksi ulkopuoliset tekijät ja odotukset. Mielessä heräsi kysymyksiä kuten milloin olen oma itseni, kuka se on? Onko minulla erilaisia rooleja? Meillä voi olla päivän aikana useampikin rooli, joka vaihtelee esimerkiksi ympäristön mukaan ja kuten se ”työ”minä voi erota merkittävästi ”vapaa-ajan”minästä, johtavassa asemassa työskentelevän henkilön ja kotoa löytyvän henkilö olemus vaihtelee. Tunnen myös esimerkiksi yrittäjiä joiden läsnäolo ja oleminen ei muutu ympäristön mukaan niin näkyvästi mutta ajan tässä nyt takaa ajatusta erilaisista rooleista, joita meillä voi olla esimerkiksi suojataksemme itseämme ja syitä näiden roolien takana voi olla monia. Arkipäiväisessä elämässä ihminen voi olla samaan aikaan esimierkiksi äiti tai isä, työssäkäyvä ja opiskelija. Olen kuullut usein todettavan kuinka kotona saa olla vapaasti oma itsensä, poissa muiden katseilta ja arvioilta. Me voidaan miettiä oman käytöksen takana muiden odotuksia meistä ja me voidaan itseasiassa luoda itse niitä muiden olettamuksia lisäten omaa epävarmuutta. Miltä kuulostaa ajatus siitä, että elämä kuluisi oravanpyörässä, jossa joka aamu asetetaan jokin naamio kasvoille tai hypätään johonkin rooliin päiväksi ja voidaan huokaista vasta kotona? Henkilökohtaisesti en haluaisi löytää itseäni sellaisesta tilanteesta enää ja siksi se oman minän rakentuminen on ollut tärkeää sillä koen, että pystyn olemaan läsnä ympäristöstä riippumatta paremmin kuin aiemmin ja kun minuus rakentuu vankalle pohjalle, se ei keiku vastatuulessa aivan niin holtittomasti.

Mie lähestyin tätä kysymystä omalla kohdallani siltä pohjalta, että minkälainen haluan olla ja minkälainen olen. Mie olen rohkea mutta säikähdän usein ajatuksissani jotain pientä asiaa. Olen voimakkaasti tunteella eläjä, jonka on pitänyt opetella pysähtymään päätösten edessä. Haluan kannustaa ja nykyisin kannustankin itseäni positiivisen kautta yksinkertaisesti siitä syystä, että koen saavani siitä itselleni paremmat fiilikset. Olen vuosikausia seissyt joko napit vastakkain tai aivan eri sivulla itseni kanssa ja havahduttuani siihen hyvän olon tunteeseen, jonka koin parisen vuotta sitten tehdessäni itselleni hyvä valintoja, halusin lisää sitä. Olen oppinut kääntämään negatiivisia asioita positiivisiksi ja yritän miettiä sen kautta tapahtumia elämässäni, se ei tarkoita mitään auvoista arkea mutta tämä asenne sopii minulle eräänlaiseksi työvälineeksi. Saan innostusta muiden onnistumisista enkä koe niiden olevan itseltäni pois, päinvastoin. Muiden onnistumiset kannustaa itseänikin yrittämään ja antaa tsemppiä, pitää oppia hyväksymään se oma tahti oppimisessa ja kehittymisessä, sen sijaan että vertailee muihin. Mie innostun helposti ja olen vuosikausia löytänyt itseni ahmimasta erilaisia projekteja, tässä on sekä hyvät ja huonot puolensa. Hyvistä puolista sen verran, että olen oppinut löysäämään omaa aikatauluani ilman huonoa omaatuntoa tarpeen mukaan ja se levon merkityksen sisäistäminen on ollut minulle tärkeää. Olen itsevarmempi kuin silloin joskus päälle parikymppisenä mutta tunnistan itsessäni edelleen sen epävarmuuden kasvattajan, joka koittaa haastaa minua erilaisissa tilanteissa. Olen kokenut todella myrskyisiä hetkiä, joiden olemassaoloa en ole osannut ymmärtää sillä hetkellä mutta olen oppinut luottamaan elämään sen verran, että hyviäkin asioita tulee vastaan…sanotaan, että ainoa pysyvä asia elämässä on muutos. Tämä jäi mieleeni ensimmäisen kerran kuultuani ja olen pyöritellyt tätäkin aihetta mielessäni moneltakin kannalta. Kehityksen sanotaan loppuvan liikkeen loppuessa mutta just nyt tällä hetkellä en halua elää jatkuvan muutoksen keskellä itseni kanssa vaan haluan pysähtyä hetkeksi paikalleni ja katsoa mitä tapahtuu.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa upeasta tutustumismahdollisuudesta sillä Yogobe-sivusto halusi muistaa teitä lukijoita ja te pääsette tutustumaan ilmaiseksi Yogoben monipuoliseen tuntikattaukseen 30pvn ajan! Kerron lisää sivustosta edellisessä kirjoituksessani.

Saat koodilla MARMELAADI (ei ole väliä kirjoittaako isolla vai pienellä) Yogobe-sivustolle 30 päivän ilmaisen kokeilun tunnusten luomisen yhteydessä. Käytännössä tämä on simppeliä; luomalla tunnukset pääset kirjautumaan sivustolle ja syöttämällä annetun koodin aktivoit itsellesi kuukauden tutusmisjakson.

Pääset rekisteröitymään sivustolle tästä.

Rentouttavia joogahetkiä ❤

Egolleni

Olemme kulkeneet yhdessä pitkän matkan ja vasta viime aikoina lähennytty ja tutustuttu toistemme tapaan toimia. Tämä on avannut silmiäni ja halusin kirjoittaa sinulle jäähyväiskirjeen. Pitkän aikaa olen kokenut ettei oma elämäni ole ollut omissa käsissäni vaikka olen suorittanut ja puristanut rystyset valkoisina käsiäni nyrkkiin luullen ohjaavani asioita ja niiden kulkua haluamaani suuntaan. Koitin hallita asioita ja tilanteita, joihin minulla ei ole valtaa. Olen tuntenut jonkin ohjaavan minua ja kuullut puhuvan minulle sillä tutuksi ja turvalliseksi muodostuneella hiljaisella mutta määrätietoisella ja voimakkaalla äänellä, toistellen minulle kehoituksia pysytellä omalla tutulla ja turvallisella mukavuusalueella. Olet käyttänyt paljon hiljaista ääntäsi puolustaen, selitellen ja perustellen mielessäni heränneitä kyseenalaistavia ajatuksia ja vahvistaen itse luotuja pelkoja. Olet vastustanut muutosta koska se edustaa sinulle asioiden, tilanteiden ja tunteiden hallitsemattomuutta, keskeneräisyyden sietämistä ja pelkoa tuntemattomasta tulevasta.

Sinä ego, olet mieleni luoma, olet illuusio. Olet voimakas näkymätön ajatus ja minä olen todellinen, olen ihminen ja yksilö. Sinä olet idea, ajatus, muodoton ja rajaton mielikuva. Olen ylläpitänyt illuusiota eli sinua ja olen antanut sinulle liikaa valtaa. Haluan vapauden seikkailla, kokea, tuntea ja nähdä. Haluan hengittää, havahtua ja hämmentyä. Haluan tiedostaa sen, että saan sietää epätietoisuutta, päästää itseni uppoutumaan keskeneräisyyteen ja haluan heittäytyä kohti tuntematonta muutosta. Haluan vapauttaa itseni omien mielikuvieni luomista kahleista ja rajoitteista. Sinä ego, olet tuonut paljon epävarmuutta, pelkoa ja rajoja elämääni. Haluan kokea ja tuntea elämän elämän rajattomuuden ja sen tuomat mahdollisuudet ilman jatkuvaa epävarmuutta ja kaiken kyseenalaistavia ”entä jos”- ajatuksia sinulta. Haluan hyväksyä itseni ja elää sellaista elämää, joka resonoi sydämen sopukoissa saakka. Haluan elää arkipäiväistä elämää, todellisuutta kaikkine sen tapahtumineen ja tilanteineen. Haluan rakastaa estoitta, antaa ja vastaanottaa rakkautta, haluan uppoutua omaan hattaraunelmien kuplaani silloin kun siltä tuntuu ja haluan ottaa vastaan myös ne kohtuuttomilta tuntuvat tilanteet. En valitse elää ristiriitojen vallassa ja jatkaa vastailuja loputtomilta tuntuviin ”mitä jos” kysymyksiin.

Egoni; rajojen ja pelkojen sijaan valitsen tietoisesti uuden oppimisen tien kohti rauhaa, suvaitsevaisuutta ja lempeyttä itseäni kohtaan. Olen väsynyt kokemaan rittämättömyyden tunteita ja juoksemaan epävarmuuden juoksuhaudassa. Ja tiedätkö mitä? Jätettyäni matkasta oman sisäisen juoksijani tammikuun alussa, olen saanut ääntäsi vaimennettua. Tämän jälkeen tunsin aluksi oloni alastomaksi, leijuin painottomana ilmavirran vietävänä ja maa katosi jalkojeni alta. Ajatuksissa kävi hetken aikaa paniikinomainen APUA tunne…olinhan tehnyt jotain äärimmäisen rohkeaa ja suurta. Olet sinnikäs ja vaanit tilaisuuksia, joissa saisit äänesi kuuluviin mutta mie olen tiedostanut sen nyt. Íhan ensimmäiseksi turhauduin kun tajusin sinnikkyytesi mutta sitten lähinnä huvituin omasta reaktiostani sillä olemmehan me kulkeneet kaikki nämä vuodet käsi kädessä ja sinun näyttämääsi suuntaan. Elämä ja ihmiset siinä elävät jatkuvan muutoksen keskellä ja itse olen löytänyt siihen pisteeseen, jossa uuden rakentuminen voi alkaa. Olen särkynyt, avautunut, kehittynyt, kasvanut, kutistunut ja herännyt – uuden minän rakentuminen on alkanut. Haluan rikkoa omia rajojani ja kasvaa vahvana ja rohkeana yksilönä kohti naiseutta. Taika piilee siinä että juoksemisen jälkeen rauhoitan vauhtia, suorittamisen jälkeen luotan elämään ja luovutan kontrollista. Annan tilaa elämälle ja itselleni.

Kirjoitan tämän kirjeen sinulle siksi koska muutosprosessi tulee ajamaan sinut nurkkaan saaden sinut hätääntymään ja puolustautumaan. Haluan sanoa sinulle, että ei ole syytä pelkoon sillä tämä muutosprosessi on minun paikkani. Elämä on osoittanut minulle kerta kerran jälkeen sen olevan suuri seikkailu ja kokemukset ovat osoittaneet myös sen, että epämukavuusalueelta voi löytyä uusi mukavuusalue. Nämä tilanteet ovat juurikin opettaneet minua luottamaan siihen, että elämä kantaa 💗

Mikä ego on?

ONNEA ARVONNAN VOITTAJILLE (Arctic Wellbeing 2016- hyvinvointitapahtuma)

osasto

Viime viikonloppuna järjestettiin ensimmäistä kertaa Santasportilla Arctic Wellbeing-hyvinvointitapahtuma, jossa näyttäytyi myös Wellness Lounge ja Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia- blogi. Meillä oli mahtavat pari päivää ja osastoltamme raikuikin nauru pitkin hallia, kiitos kaikille mukana olleille, auttajille ja kävijöille! Meidän osastolla oli parikin eri mahdollisuutta voittaa Wellness Loungelle ilmaisia käyntikertoja ja arpaonni suosi seuraavia onnekkaita henkilöitä:

Virpi

Päivi

Minna K

Satu

Petra

Minna R

Some kuvakisan voittivat alla olevalla kuvalla:

somekuvakisa

Jenny & Milla

ONNEKSI OLKOON!

Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

rovakadun-tytot

Meidän viikonloppu koostui mukavasta yhdessäolosta, rennosta tunnelmasta ja kivoista, antoisista keskusteluista ihmisten kanssa. Lisää tällaisia tapahtumia, kiitos!

tytot

Tervetuloa myös tutustumaan Wellness Loungen tiloihin Rovakadulle!

Minäkuvan muodostuminen

Tee niitä asioita, jotka tuntuvat hyvältä! Tämä ajatus on ollut omien elämäntapojen ja tekemisen taustalla voimakkaasti viimeisen puolentoista vuoden ajan. Varsin kliseinen ja kulutettu lausahdus mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan merkityksellinen. Tekemällä asioita, jotka kiinnostavat ja ovat lähellä omaa sydäntä, vahvistamme omaa minäkuvaa ja sen myötä itsetuntemusta.

Mie olen viime aikoina työstänyt ajatuksiani, pohtinut omaa minäkuvaani ja hakenut vastauksia kysymykseen millainen minä olen. Minäkuva on varsin mielenkiintoinen asia: se on ihmisen käsitys omasta itsestä ja suhteesta meitä ympäröivään maailmaan. Ihmisillä on usein lähtökohtaisesti kielteinen käsitys omista kyvyistään ja tämän seurauksena suhtautuminen elämään voi olla varauksellista ja uusia haasteita vältellään epäonnistumisen pelon vuoksi. Positiivinen minäkuva sen sijaan kannustaa ja rohkaisee sinua elämässä, joten se millaisena itsesi näet, merkitsee todella paljon! Me vedetään puoleemme tapahtumia, jotka vahvistavat sitä, mitä me uskomme eli positiivisuus vetää puoleensa lisää positiivisia asioita ja ilmiöitä. Minäkuva kehittyy ihmisen mukana läpi elämän, joten meillä on todellakin mahdollisuuksia vaikuttaa omalla toiminnalla ja tietoisen mielen avulla minäkuvan muodostumiseen. Minäkuva vahvistuu automaattisesti kun olemme rehellisiä itsellemme ja teemme niitä asioita mitkä tiedämme olevan meille oikeita ja mitkä tukee meidän hyvinvointia. Hidasta elämää-sivustolla sanottiin osuvasti: ”minäkuvaan liittyvä oma voima on sitä, että seisomme sen takana, mihin uskomme, riippumatta siitä, mitä toiset uskovat ja sanovat.”

mie-salilla

Tietoinen mieli

Treenaaminen vahvistaa niin kehoa ja lihaksia kuin mieltäkin. Mieli on meille tärkeä kumppani sillä esimerkiksi niissä tilanteissa kun keho viestii treenin keskellä rasituksesta, mieli voi kannustaa meitä viemään harjoitukset loppuun saakka tai vaihtoehtoisesti annamme mielemme luovuttaa. Erilaiset ryhmäliikuntatunnit esimerkiksi tarjoavat meille uusia ja erilaisia sosiaalisia tilanteita, uusia tuttavuuksia ja mielenkiintoisia kohtaamisia oman mielen ja kunnon kanssa. Kun saamme kokea onnistumisen tunteita, saamme vahvistusta omalle tekemiselle ja motivaatiomme sekä sitoutumisemme asiaa kohtaan kasvaa. Vastaavasti haasteet testaavat meidän motivaatiota ja sitoutumista: säilyykö ajatusten keskiössä omien asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vai saako epäonnistumiset, repsahdukset tai vastoinkäymiset meidät irroittamaan otteemme ja luovuttamaan? Mikäli repsahdamme hetkellisesti, saammeko nostettua itsemme takaisin jalkojemme päälle? Erilaiset tilanteet kasvattavat meitä ja vahvistavat meidän omaa identiteettiä. Haasteiden voittaminen ja itsensäylittäminen vahvistavat meidän minäkuvaamme ja tällaiset positiiviset tilanteet kannustaa ja antaa lisämotivaatiota. Sinullekkin on varmaan tuttu tunne se, kun tuntuu ettei millään jaksaisi/huvittaisi lähteä treeneihin mutta määrätietoisesti menet treeneihin kuitenkin ja hikoilun jälkeen sulla on voittajafiilis koska et jäänytkään kotiin? Ja ai että, se treenaamisen mukanaan tuoma fiilis kantaa pitkälle!

Näitä ”mennäkkö vaiko eikö” keskusteluja käydään omassa mielessä ja nekin testaavat meidän oman mielen lujuutta, siinä kohtaa päätös on omissa käsissäsi ja viime kädessä sie olet itse vastuussa valinnoistasi. Tietoinen mieli on voimakas työskentelyväline! Mie väitän, että parempi fiilis jää käteen treenien jälkeen kuin valitessasi sen sijaan kotiin jäämisen. Toki levon tarve on asia erikseen, en tarkoita nyt fyysistä ja rasituksesta johtuvaa väsymystä vaan hetkiä, jolloin laiskuus meinaa napata vallan.

Wellness Loungen WallTraining on yksi kestosuosikki treeneistä.

wallyin3

Raskaan tunnin päätteeksi on ihanaa nakata jalat seinille.

Kun arki rullaa kivasti omalla painollaan ja treenirytmi on löytynyt, kaikki elämässä tuntuu ainakin omalla kohdallani oikein mukavalta. Mie teen päivittäin valintoja, jotka tukevat ja kannustavat mun elämää ja keskityn tietoisiin valintoihin mutta koitan pitää kuitenkin sellaista kohtalaisen rentoa fiilistä ja suhtautumista asioihin. Mie olen kokenut sen että voin paremmin kun valitsen asioita, jotka koen oikeiksi ja haluan kuunnella itseäni. Yksi suurista muutoksista omalla kohdallani onkin se, että mie todella kuuntelen itseäni ja muutos vanhaan Marruun on suuri, sillä aikoinaan kuuntelun sijasta asioita juostiin pakoon luurit korvilla. Omien korvien sulkeminen kävi kuitenkin loppujen lopuksi liian raskaaksi ja pakoilu piti lopettaa. Lisäksi tarvitsin näitä itsetutkiskelun hetkiä juurikin löytääkseni palasia itsestäni sieltä ajatusten, muistojen ja olettamusten seasta jotta pääsin aloittamaan nykyisen minän rakentamisen. Asioiden kohtaaminen on herättänyt minussa varsinaisen tunteidenkirjon, mie olen kokenut mm. häpeää, iloa, surua, ristiriitaa ja lopulta hyväksymisen tunteen. Mie halusin tietoisesti lopettaa pakoilun ja kohdata omat ajatukseni ja tunteeni koska huomasin usein että en meinannut saada omista ajatuksistani kiinni kun mieli oli rauhaton. Mielen levottomuus johtui siitä, että tiesin mitä minun oli tehtävä mutta olin vain siirtänyt tekemisen aloittamista, pitkään. Yksi elämäntapamuutoksen positiivisimmista vaikutuksista on ollut se, että treenaaminen sekä omien elämäntapojen pohdiskelu ja havainnointi ovat vieneet minua lähemmäs itseäni ja sen myötä minäkuva on lähtenyt rakentumaan uusiksi.

Sitten tulee niitä huonoja viikkoja, jotka saavat meidän tasapainon järkkymään vaikuttaen esimerkiksi ruokailu- ja treenirytmiin. Näissä tilanteissa pettymyksen, turhautumisen ja vihankin tunteet nousevat pintaan ja noidumme mielessämme ”koko projektin menneen pilalle.” Elämän pitäisikin olla todella tasaista ja rauhallista jotta ulkoiset ärsykkeet ja erilaiset vastaan tulevat tilanteet eivät saisi omaa motivaatiota ja tunnemaailmaa järkkymään. Mielestäni näitä tilanteita kuuluu tullakkin vastaan ja ne voidaan ottaa vastaan haasteina. Meidän pitää alkaa työstämään omaa ajatusmaailmaamme ja ajattelutapojamme. Se on suuri haaste! Tähän ei ole olemassa yhtä ohjekirjaa ja ihmisen persoonan mukanaan tuomat erityisyydet tekevätkin meistä yksilöitä. Meidän on kokeiltava eri asioita, tapoja ajatella ja toimia käytännössä, jotta opimme tunnistamaan itsellemme sopivat tavat. Me voidaan aloittaa tämä uusien asioiden oppiminen samantien! Itsetuntemuksen vahvistaminen ei käy sormia napsauttamalla eikä siihen ole syytä tehdä aikataulua sillä tässä tapauksessa meillä on kuitenkin oma tunteva ja kokeva mieli tutkittavana ja vau mikä matka! Se on sellaista aaltoliikettä kun saat avattua mielesi ja pääset ns. kurkistamaan mielesi sisään. Itse olen kokenut voimakkaita tunteita ja kokemuksia itsetutkiskelun keskellä ja ne ovat olleet niin hämmentäviä kuin hienojakin hetkiä.

miesalilla3

P.S.

Syksyn myötä Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarja on jatkunut ja teillä on mahdollisuus päästä kokeilemaan ILMAISEKSI erilaisia ryhmäliikuntatunteja Kunnon Paikassa! Julkaisen ensi viikolla seuraavan esittelyssä olevan tunnin, tervetuloa tutustumaan salin toimintaan!

🌿🍁🌿🍁 Marru

Blogi 1v 🎉🎁🎈

Vuosi elämästäni

Heippa ihanuudet, tänään on erityinen perjantai! Mie perustin blogin päivälleen vuosi sitten. Matka on ollut huikea, mie olen saanut niin valtavasti voimia, tsemppiä ja motivaatiota omaan elämääni tästä kirjoittamisesta, puhumattakaan teidän kommenteista! Kommentit ovat olleet värikkäitä niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä ja palautetta on tullut somen eri kanavia pitkin. Viime aikoina kommentointi on ollut positiivista ja anonyymiyden takana piilottelevat huutelijat ovat tainneet suunnata huomionsa muualle.

Mie muistan viime syksyltä muutaman sellaisen tapauksen kun anonyymit palautteenantajat lähettivät kärkkäitä viestejänsä mulle ja mie koin aluksi mielipahaa viesteistä kunnes ymmärsin etten minun tarvitse loksauttaa korviani sellaisille tapauksille, jotka piilottelevat nimimerkkien takana eivätkä rohkene kohdata minua omalla nimellään edes netissä. Ilmeisesti tekstit ja pohdinnat kiinnostavat myös ihmisiä jotka kokevat minut ärsyttäväksi sillä tietyt kommentoijat ovat kuitenkin palanneet lukemaan kirjoituksiani vaikka mie olenkin ollut heidän mielestään ärsyttävä ja tekopyhä.

Sehän on vain positiivinen asia kun lukijoiden mielenkiinto on herännyt ja kirjoitukset herättävät mielipiteitä. Ja kuten mie sanoinkin tuossa aiemmin niin kommentointi on ollut viimeaikoina kyllä kannustavaa ja mie olen saanut käydä todella mielenkiintoisia keskusteluja lukijoiden kanssa. Tieto siitä, että ajatukset motivoi ja inspiroi ihmisiä tuntuu hyvältä koska me jaamme siten samoja fiiliksiä ja saamme voimaa ympäriltämme. Miekin saan energiaa ja motivaatiota ympärilläni olevista ihmisistä ja vuorovaikutuksellisuus on vaikuttavaa!

(Kuvat Jouni Teittinen)

Kaikkine haasteineen ja onnistumisineen kulunut vuosi on ehdottomasti ollut kokonaisuuteni antoisinta aikaa monella elämän osa-alueella. Omat fiilikset elämäntapamuutosprosessista on positiiviset vaikkakin haastavaa ja vaikeaakin on ollut. Mie kannustan ihmisiä pohtimaan omaa elämää, omia tuntemuksia ja tapoja siinä. Pinttyneitä tapoja löytyy meiltä jokaiselta ja vanhojen tapojen tilalle uusien käytäntöjen hyväksyminen ja sisäistäminen vaatii sinnikkyyttä, omaa tahtoa ja maltillisuutta. Kehitystä eteenpäin vievät askeleet vaativat paljon töitä kun taas taaksepäin, takaisin vanhoihin tapoihin vievä askel on lyhyt ja nopea.

Pitkällä tähtäimellä on opittava hyväksymään oma inhimillisyys sen sijaan että ajettaisiin kerta kerran jälkeen itsemme nurkkaan omilla jo valmiiksi liian korkealle asetetuilla vaatimuksilla ja tavoitteilla. Kunnianhimo terveessä määrin on hyvä asia mutta kohtuu ja tasapaino-ajattelu ovat olleet oleellisen tärkeitä omassa elämässä viimeisen vuoden ajan.

Mie haluan kiittää teitä lukijoita! On ollut innostavaa huomata lukija- ja sivuvierailumäärien kasvavan. Kiitokset blogiyhteistyökumppaneille Arctic Warriorsille, Liikuntakeskus Kunnon Paikalle ja Wellness Loungelle! Yhdessä kuljettu ja jaettu matka on antoisin 💜

Marru

KIITOLLINEN.

Ajatusten virtaa

Mie pohdin ja työstän nykyisin ajatuksiani ja tuntemuksia pääsääntöisesti tekemisen kautta, esimerkiksi jooga-ja BodyBalance-harjoituksissa asiat saattavat loksahdella omille paikoillensa pakottamatta, omalla painollaan. Jokainen harjoitus ei tuo tällaista kokemusta enkä mie sitä odotakkaan mutta ahaa-elämykset tuovat oman ihanan lisänsä joogaan. Samalla tavalla sie voit havahtua vaikka kauppa jonossa johonkin ajatukseen ja se kirkastuu sulle. Mie tykkään liikkumisesta, tekemisestä ja rauhoittumisesta sillä ne ovat mulle ne välineet ja tavat, jotka saa minut ja itsetutkiskeluni syttymään.

Mie olen pohdiskellut omia rutiinejani ja arkipäivien aikataulujani töiden alettua. Mie haluaisin pyrkiä välttelemään sitä kiirekiirekiire-ajattelua ja olen miettinyt syitä siihen kiireeseen. Aiemmin kiire johtui elämässäni eri asioista kuten esimerkiksi parisen vuotta sitten elin hektistä elämää kun suoritin amkin opintoja sekä päivä- että iltakurssien muodossa, oli lähiopetusta ja nettiluentoja, tenttimistä, opinnäytetyön tekemistä ja syventävää harjoittelua sekä töitä samaan aikaan. Ja ai niin, tietysti perhe, hellu ja koirat sekä ystävät. Tähän aikaan olin todellakin siinä kuuluisassa oravanpyörän imussa. Suoritin kaiken lähtökohtana tehokkuus ja hyvät arvosanat. Oma hyvinvointi jäi aivan taka-alalle ja valmistuttuani tutkintoon, mie olin kyllä tyytyväinen siihen suoritukseeni mutta oma olo oli edelleen se nuhjuinen ja tunkkainen. Valmistuminen ja näiden asioiden saavuttaminen ei sinällänsä lisännyt minun onnellisuuttani..lähinnä mulla oli takki auki sen jälkeen kun mie sain sen oman to-do-listan valmiiksi ja tehtävien päälle sai vetää ne henkselit.

Mie olin kuitenkin jo tottunut siihen tarkkaan aikataulutettuun elämään koska mie menin silloin kellon mukaan. Tästä jatkuvasta kiireestä ja siitä ettei oikeastaan osannut vetää rajoja esimerkiksi vapaa-ajalle ja töille, opiskeluille ja perheelle vaan kaikki oli samassa sumpussa ja mie yritin antaa jokaiselle osa-alueelle sen täydet sataprosenttia. Eli perus suorittaja, äh. Tästä oli tullut mulle tapa ja läheisetkin tottuivat siihen että mie olin aina menossa, en ehtinyt tapaamaan ystäviä vaan kuulumisia vaihdeltiin somessa. Kiire oli kuitenkin todellista ja mie olin itse vaikuttanut todella paljon sen syntymiseen valinnoillani, sen enempää silloin asiaa ajattelematta. Näin jälkeenpäin mie mietin, että kiire ja monen asian tekeminen yhtäaikaa voi olla sitä pakoa jostakin. Minun ei esimerkiksi ”tarvinnut” pysähtyä miettimään omaa oloani, vointia ja tuntemuksiani koska mulla oli niin kiire koko ajan! Enhän mie yksinkertaisesti ehtinyt pysähtyä kaiken sen tekemisen keskellä tunnustelemaan sitä miltä minusta oikeasti tuntui ja mie oisin halunnut tehdä. Päivien tiukka aikatauluttaminen ja jatkuva liikkeessä pysyminen loi mulle ehken myös semmosta tietynlaista turvallisuuden tunnetta sillä minun ei tarvinnut miettiä syvempiä enkä päästänyt itseäni pysähtymään vaan uppouduin siihen tekemiseen.

Irti päästäminen ja itsensä voittaminen

Minun mieli karkaa hirvittävän helposti suorituskeskeiselle tielle ja alkuun esimerkiksi yin joogaharjoituksissa haastavinta oli se, että että mie en tee siitä rentoutumisesta samanlaista suorittamista enkä koita olla siinä tilanteen päällä langat käsissäni vaan opettelen löysäämään otteen. Nykyisin mie saan välillä itseni hyvissä ajoin kiinni ja saan pysäytettyä sen suorittajan sisälläni, sille muuten saisi antaa kenkää joissakin tilanteissa! Tämä piirre auttaa toisinaan elämässä mutta mie en halua sen olevan se hallitsevin piirre itsessäni.

Mulla oli eilisellä Balance-tunnilla ajatuksissani kiitollisuus itseäni ja omaa kehoani kohtaan sillä mie olin havahtunut siihen, että hain tiedostamattani itsestäni pelkästään niitä kehittämisen tarpeessa olevia asioita enkä oikein saanut ajatuksistani pinnalle sellaista asiaa, johon olisin ollut tyytyväinen. Eihän se noinkaan voi mennä..tai kyllä se helposti voi mutta mie en halua antaa sen mennä siihen. Jos esimerkiksi treenaaminen ei kulje totuttuun tapaan niin mie koitan päästää siitäkin tunteesta nopeasti irti ja antaa sen mennä, takertumatta siihen. Mie olen pitkään vältellyt tiettyjen asioiden kohtaamista ja olen pitänyt niitä ajatuksia suljettuna omassa kehossani..toisin sanoen mie olen ollut oman kehoni vanki. Se tuntuu mahtavalta kun löytää omaan liikkeeseen sellaisen kevyen fiiliksen, hengitys löytää oman luonnollisen painottoman tahtinsa ja keho lähtee mukaan liikkeisiin vaivatta. Havahduin tunteisiin, jotka kertoivat mulle, että minun ei tarvitse olla tyytymätön, ei tarvitse ottaa epäonnistumista elämän täyttävänä pettymyksenä..minun ei tarvitse olla oman kehoni jaksamisen armoilla ja vietävänä enää siten miten pari vuotta sitten olin koska mie olen saanut vapautettua ne ajatukset kehostani. Tässä kohtaa kun ajatuskulku muodosti selkeän kokonaisuuden, kiitollisuuden tunne oli valtava ja mie tunsin kuinka rentoutuessani mulla alkoi kyyneleet nousta silmäkulmiin..se oli melkoisen upea tunnekuohu!

Kiitollisuus ❤

Breathe In / Breathe Out / Repeat

Oman hengityksen äärellä

Mie mietiskelin viikonloppuna hengitystä ja sen merkitystä. Hengitys vaikuttaa todella moneen asiaan ja esimerkiksi joogaharjoituksissa hengityksen sanotaan olevan silta mielen ja kehon välillä. Hengityksen vaikutukset ovat tunnettavissa ja koettavissa myös arkipäiväisissä tilanteissa ja mulla ajatukset rauhoittuu nykyisin esimerkiksi hektisissä tilanteissa hengityksen avulla.

Mulla oli ihana joogakokemus pari viikkoa sitten sunnuntai-illan yin joogatunnilla rovaniemeläisellä Wellness Loungella. Omat ajatukset muodostivat pehmeän verhon ympärilleni ja keho tuntui yhtenäiseltä, jokseenkin nestemäiseltä. Mie makasin matollani silmät kiinni ja päästin irti jännityksestä, hektisestä viikosta tapahtumineen. Hengitykseni rentoutui ja mie tunsin siinä uudenlaisen keveyden, painottomuuden. Sisään- ja uloshengitys muodostivat ympyrän ja muodosta kehittyi spiraalimainen liike, hengityksessä ei ollut alkua eikä loppua ja se ohjaili minua lähemmäs ajatuksiani koska olo oli niin kevyt. Hengitys kulki omalla painollaan pakottamatta ja mie tunsin kuinka painuin alaselkää myöten tiiviimmin mattoa vasten ja annoin itseni valua niin syvälle kuin keho halusi. Tämä oli voimakas kokemus, harjoitus kontrollista hetkittäiseen luopumiseen…hellittämisen taito olisi osaamisen arvoinen ja sen taidon edelleen kehittäminen onkin työnalla.

Jos jooga kiinnostaa aiheena enemmänkin niin sie löydät täältä aiemmat kirjoitukset yin joogasta ja WallYin-tunnilta.

”Uloshengitys päästää irti, luopuu jostain tarpeettomasta, päästää irti menneestä – sisäänhengitys tuo mukanansa kehoon ja ajatuksiin uusia tilaisuuksia, mahdollisuuksia”

Seija opasti meitä harjoituksen alussa keskittymään hengitykseemme. Mie tykkään tästä ajattelusta, että uloshengityksellä me saadaan päästää irti kaikesta turhasta ja ikävästä, sellaisesta jota meidän ei tarvitse kantaa selässämme. Me saadaan luopua vuosikausia meitä piinanneista asioista, niistä pienistä jutuista, joilta olemme tietoisesti sulkeneet korvamme ja jotka ovat tehneet pesän ajatustemme takarajoille. Sisäänhengityksellä me saadaan hyvää energiaa mutta voidaan pysyä rentoina ja antaa hengityksen virrata luonnollista omaa tahtiaan. Yin joogassa koostuu kiireettömyys ja sanonta ”vähemmän on enemmän”. Kiehtovaa on näkökulma, että liikkeestä toiseen siirtyminen tehdään todella rauhassa, kiireettä ja vaikkapa puolieroja tunnustellen.

On tiedostettuja ja tiedostamattomia asioita, jotka vaikuttavat ympärillämme. Joogaharjoitus auttaa meitä avaamaan mielemme, jos vain olemme avoimia joogalle sillä kaikki lähtee meistä itsestämme. Mie olen joskus havahtunut johonkin asiaan joogaharjoituksen lomassa ja on ollut haastavaa saada kohdistettua omat ajatukset ja keskittyminen nykyhetkeen ja omaan tekemiseen tai tekemättömyyteen. Mieli hämmentyy oivalluksista ja se sekoittaa pakan. Suuntaamalla ajatukset ja keskittymisen omaan hengitykseen, sie saat kiinni hengityksen luonnollisesta rytmistä ja voit tunnustella miltä se tuntuu. Miltä sisään- ja uloshengitys tuntuvat? Tunnetko sisäänhengittäessäsi kireyttä rinnan päällä? Ovatko hartiat kiinni korvissasi? Kulkeeko uloshengitys kevyesti virraten ja vieden mukanaan kireyksiä aiheuttavia asioita, joiden paikka on menneisyydessä?

Mulla joogaharjoitusten luonne vaihtelee oman fiiliksen mukaan, joskus kireyden tuntee vielä juuri ennen harjoitusten alkua mutta viimeaikoina mie olen onnistunut myös jättämään sen joogamaton ulkopuolelle. Se on ollut kiva fiilis! Eron omissa tuntemuksissa on huomannut selkeästi ja usein ryhtikin paranee sen myötä kun turhautumisen tai vitutuksen taakka kevenee. Mie olen tänä keväänä työstänyt paljon ajatuksiani, epävarmuuksiani, asioita, joiden kohtaamista olen vältellyt yms yms. Varsin puhdistavaa, täytyy sanoa! Mie olen ollut taitava surffailemaan ja pujottelemaan pakoon omia ajatuksiani välttääkseni tiettyjen ajatusten tai asioiden kohtaamisen. Nykyisin sitä on avoimempi omille ajatuksilleen ja mielelleen. Ajoittain tulee todellakin sellainen fiilis, että sitä ei juokse enää kilometri tolkulla niitä omia ajatuksiaan pakoon vaan pysähtyy ja kohtaa ne..joskus turhautuneena mutta pakoon juokseminen ja välttely kuitenki loppuu. Tässä kohtaa se varsinainen työ vasta alkaa sillä vaikeiden asioiden myöntäminen itselleen tekee ajatuksesta konktreettisemman ja se nakuttaa takataivossa siihen asti kunnes alat työstämään tai pohtimaan tarkemmin kyseistä asiaa. Mutta, nämähän kuuluu asiaan hei! Ups and downs.

Let life suprise you / Let her twists and turns lose you in the moment / Just breathe in and out and in again / Breathe and let go of your all silly little plans / Your endless to-do-lists / Your perfectionism / Let life be beautifully chaotic and exciting adventure without a map / Get lost in the moment / Just breathe

💎 viikonalkua!

Kun olet ”löytänyt sen oman juttusi”

Ihan(issa) fiiliksissä!

Mie aloin kirjoittamaan instaan kuvapäivitystä mutta hupsalan, niinhän siinä kävi kuin monella muullakin kerralla että blogijuttuhan siitä syntyi. Löysin puhelimen arkistoista yhden kuvan viime syyskuulta ja haluan jakaa teille tästä mieleen syntyneitä ajatuksia ja fiiliksiä. Tämän jälkeen saa riittääkin hetkeksi nämä kuvat, luvassa on toiminnallisia juttuja kuvineen näiden sijaan. Ajatuksissani kuitenkin on, että kuvat tukevat tekstejäni joten tässäpä nämä.

Mie aloin käymään viime syksynä rovaniemeläisellä Wellness Loungella ohjatuilla tunneilla. WallTraining vei mun sydämen mennessään, se oli rakkautta ensimmäisestä kerrasta lähtien. Alkuvuonna 2016 innostuin flow ja yin joogasta, kävin jonkin verran BodyBalance- tunneilla ja uusin innostukseni viimeisen muutaman viikon ajalta on kaikinpuolin haastava WallTraining WORKOUT! Näitä yhdistää se, että kaikki on pääasiassa kehonpainolla tehtävää toiminnallista treeniä ja mukaan mahtuu myös esimerkiksi kehoa ja mieltä palauttavaa yin joogaa. Lisäksi mie oon käynyt Kunnon Paikan ohjatuilla ryhmäliikuntatunneilla ja Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarjan käynnistyttyä mie olen käynyt monipuolisemmin eri tunneilla mutta varsinaista salitreeniä en ole juurikaan tehnyt. Niilläkin kerroilla kun mie olen sillä puolella käynyt, oma tekeminen on painottunut myös toiminnallisiin treeneihin ja samoihin liikkeisiin kuin mitä me ollaan esimerkiksi Seijan flow joogatunneilla tehty. Näiden kautta mie olen oppinut tuntemaan kehoani ja yleisestikkin itsetuntemus on parantunut. Salitreenaus on parhaimmillaan mitä mahtavinta, en millään tapaa dissaa tai väheksy sitä vaan haluan jakaa omia fiiliksiä hyviksi kokemistani asioista treenaamisen parissa. Nykyisin on tarjolla valtavasti erilaisia vaihtoehtoja treenaamiseen ja esimerkiksi mie itse olen saanut keskivartaloa vahvemmaksi flow joogan avulla. Enää ei oikeastaan voi perustella liikkumattomuuttaan sillä, että ”ei löydä itselleen sopivaa lajia”, sie löydät varmasti omasi kunhan vain lähdet rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilemaan!

Mie olen löytänyt itselleni hyvän fiiliksen lajeja ja treenimuotoja ja hakenut itselle sopivaa tasapainoa kartellen ääripäitä. Ulkonäkö ei ole se mittari vaan TÄMÄ OLO! Tässä kohtaa mie haluankin kiittää Anna sinua eilisestä viestien vaihtamisesta, sanoit kauniita ja oikeita asioita! Mie pohdiskelin, että löydettyäni esimerkiksi itselleni sopivia ja mielekkäitä ryhmäliikuntatunteja liikkumisesta on tullut eri tavoin motivoivaa ja tärkeää. Halua lähteä vaikkapa joogatunnille on niin voimakas, että minun ei tarvitse pakottaa itseäni vaan se kumpuaa sieltä syvältä ja pakottamatta. Välillä mie olen tuntenut itseni väsyneeksi ennen treeniä mutta ah, se joogan tai treenin jälkeinen fiilis! Niin parasta! Suuret tunteet elää kehon sisällä, itsensä hyväksyminen kohtaa kehon tuntemuksen. Se on kaunista kokea..onnistumisen tunteet toki vaihtelee mutta mie olen oppinut suhtautumaan niihinkin tunteisiin eri tavalla. Mie ootan aamulla, että pääsen työpäivän päätteeksi palkitsemaan itseni liikkumisella, treenaamisella, joogalla tai kehonhuoltotunnilla. Se on itsekkäästi sanottuna parhainta mitä mie voin itselleni antaa!

Tasapaino ja kohtuu tarkoittaa mulle sitä, että minun ei tarvitse rajata itselleni ääripään tiukkaa ruokavaliota (tietenkin suljen pois ne, jotka eivät minun elimistölle ja ruuansulatukselle sovi) ja noudatan Minnan tekemään ruokavaliota mutta mie en koe sitä tiukaksi. Ei sen noudattaminen rajaa multa mitään tarvitsemiani ruokia pois..mie tykkään tosi paljon tästä nykyisestä mallista koska saan syödä monipuolisesti. En ole millään 100% herkuttomalla ruokavaliolla, mie teen tietoisia valintoja..mie en kiellä asioita itseltäni vaan mie olen opetellut kieltäytymään. Siinä on vissi ero. Kiitos viisaista sanoista Bull Mentula! Mie olen ihan tavallinen ihmislapsi, joka haluaa pitää itsestään huolta, haluaa voida hyvin, haluaa tuntea mielen ja kropan energiseksi ja ennenkaikkea mie haluan tehdä tietoisia valintoja ja päätöksiä, jotka on mulle itselleni hyväksi. Mie haluan myös nauttia elämästä ja pitää hauskaakin välillä, tästä koostuu se minun kokonaisuus.

Tähän loppuun mie haluan kiittää blogini upeita yhteistyökumppaneita Liikuntakeskus Kunnon Paikkaa ja Wellness Loungea kuluneista kuukausista. Te olette mahdollistaneet tämän minun elämän täyttäneen matkan, jota mie haluan kulkea pitkälle tulevaisuuteen.

❤ Marru

Luopuminen ja jonkin uuden alku

USKOMATON FLOW

Kulunut viikko on ollut täynnä uusia asioita, ihmisiä ja tilanteita. Mie tykkään! Mulla on ihan mahtavat työkaverit ja erityisesti sydäntä lämmittää kun mulla on työkaverina koulukaveri, jonka kanssa opiskeltiin yhtäaikaa Lapin amkissa. Meillä on hauskaa töissä ja saadaan tehokkaasti asioita tehtyä. Me ollaan käyty yhdessä treenaamassa salilla Kunnon Paikassa ja kiidetty suoraan töistä ryhmäliikuntatunneille, Einillä on mahtava asenne!

Työpäivän päätteeksi ajatuksissa onkin pyörinyt halu treenaamaan, nollaamaan päivän tapahtumia sekä tilanteita ja se on tuntunut hyvältä. Onhan töiden aloitus ollut suuri muutos aiempaan arkirytmiin ja muun muassa aamujen lempparitunnit ovat jääneet pois mutta mie olen kuitenkin pitänyt kiinni treenirytmistä. Minua saa kutsua itsekkääksi mutta treenit on mulle myös sitä omaa aikaa, josta mie pidän kiinni. Minun mielestä se ei ole itsekkyyttä kun omasta hyvinvoinnistaan huolehtii..se on ennemminkin vain huono läppä.

Sitten varsinaiseen aiheeseen…tänä aamuna mie lähdin iloisena töihin, fiilikset oli himpun verran väsyneet mutta aurinkoiset niinkuin kelikin ja syy tähän selviää tässä kirjoituksessa! Torstai-illan flow joogatunnilla Wellness Loungella meitä johdateltiin harjoituksiin uusi alku- ajatuksella..ja mie tulkitsin Seijan sanoman siten, että uuden alku on mahdollista kun mie rohkenen päästää irti jostain tarpeettomasta, turhasta, negatiivisesta tai rajoittavasta asiasta/ajatuksesta mitä kannan mukanani. Ja kah! Luopumalla sellaisesta tarpeettomasta taakasta (joka nousi päällimmäiseksi ajatuksiini sieltä mielen syövereistä) mie sain tilalle niin hyvää oloa, että löysin itseni hymyilevänä loppurentoutuksessa ja vatsanpohjaa kutitti. Silloin omissa ajatuksissa pyöri Seijan sanat, äänensävy ja johdattelu, joka saattoi minut tällaiseen odottamattomaan hetkeen. Tämä oli todella voimakas tuntemus. Mie arvostan suuresti Seijaa sillä hän on opastanut minua (ehken tietämättään..) lähemmäs itseäni tunneilla käytyjen asioiden ja harjoitusten avulla.

Mie onnistuin irrottamaan otteeni sellaisesta mitä en tarvitse ja mikä ei ole minulle hyväksi. Mie luovuin jostakin ja jätin jotain pientä taakseni 💕 Voi sitä tunteiden kirjoa ja samanaikaista rauhan tunnetta sisimmässä. Aamulla mie meinasin aivan herkistyä kun sisäistin tapahtuneen. Mie en puhu nyt mistään maailmaa mullistavista asioista, muutoksista tai tulevaisuuden suunnitelmista..vaan niistä pienen pienistä ajatuksista, joita mie olen halunnut työstää mutta en ole yksin siihen pystynyt. Suuressa roolissa ovat olleet niin perheenjäsenet kuin ystävätkin, mulla on uskomaton tukiverkosto! Näiden tuntemusten lisäksi flow joogatunnit ovat antaneet mulle ainutlaatuista fiilistä ja kokemuksia, opetuksia ja oivalluksia. Love this!

Eilisen joogatunnin onnistunut luopumisharjoitus (omalla kohdallani nimitän sitä luopumisharjoitukseksi, luovun jostain jotta saisin enemmän tilaa elämääni) liittyi ajatuksiin, joita ”vanha minä” on kuljettanut mukana. Mie en tarvitse niitä enää ja mulle riitti, että mie vain löysäsin ne asiat vapaaksi..tästä päättelin hetken olleen se oikea. Tällaiset pienet suuret tuntemukset ja ajatukset kuten uusien asioiden oppiminen esimerkiksi tilanteissa kun sie tunnistat, että sie yrität pakottaa jotain tapahtuvaksi, painostaa, kontrolloida ja hallita ympärillä olevia asioita, ovat voimakkaita hetkiä. Mie olen niiiiin lukemattomia kertoja löytänyt itseni tilanteista, jolloin mie olen vain yrittänyt puskea turhaan läpi jotain mikä ei ole tarkoitettukaan tapahtuvaksi ja totta puhuen niissä tilanteissa on ollut haastavaa se itsensä kohtaaminen ja peiliin katsominen. Näissä tilanteissa sitä käy taistelua omien ajatusten, odotuksien, tavoitteiden ja egon kanssa. Ja paras palkinto on uudenlaiset vapauden, rajattomuuden ja mahdollisuuksien tunteet!

Rentoa perjantai-iltaa ❤