Uuden kokemuksen äärellä: miltä kuppaushoito tuntui?

Uusi viikko ja uusia kokemuksia

Mie aloitin kuluvan viikon kokeilemalla jotain uutta ja erilaista..kävin nimittäin ensimmäistä kertaa elämässäni kuppaushoidossa! Mie olen aina ollut kiinnostunut erilaisista vaihtoehtoisista ja luonnonmukaista hoitokeinoista, oli kyseessä sitten sairaudet tai kehonhuoltoon liittyvät hoidot.

Mie

Ajelin maanantaiaamuna perhoset vatsassa lennellen Rovaniemeltä Narkaukseen, jossa sijaitsee Lapland Naturals– perheyrityksen tilat. Lapland Naturals tunnettiin alunperin nimellä Lapcream, joka valmistaa myös samannimistä luonnontuotesarjaa. Minua vastassa olivat Lapland Naturalsin perustaja Marja-Leena Merkkiniemi sekä hänen tyttärensä Katja Misikangas, joka työskentelee myös Arctic Warriors-luontaistuoteyrityksen takana.

Narkaus

Narkaus

Milloin kuppausta suositellaan?

Kuppausta suositellaan mm. astman hoitoon, päänsärkyyn, migreeniin, niska- ja hartiavaivoihin, lihasjännityksiin, selkäkipuihin, sekä kylmiin jalkoihin ja käsiin. Kuppauksella voi saada apua myös esimerkiksi unihäiriöihin, pintaverenkierron vilkastuttamiseen, iho-ongelmiin ja akneen, alentamaan kolesterolia ja helpottamaan pakahduttavaa oloa.

Kuppauksen vaikutukset ihmiseen

Kuppauksessa ihmisen elimistöstä poistuu kuona-aineita, jotka kertyvät ihon alle. Solujen välitilaan ja solukalvoille kertyneet kuona-aineet poistuvat kuppisarven imun vaikutuksesta lihasnesteiden ja kuonaisen pintaveren mukana. Näin imusuoniverkosto puhdistuu elvyttäen lihasten aineenvaihduntaa. Kuppaussarvet asetetaan kehon akupunktiopisteisiin, joiden kautta vaikutetaan myös sisäelinten toimintaan. Keho, joka on usein ylirasittunut kuona-aineista rasittaa sisäelinten toimintaa tarpeettomasti. Näiden akupunktiopisteiden aktivointi jatkuu niin pitkään kuin haavat ovat parantuneet.

Kuppauksen vaikutukset tuntuvat useimmissa tapauksissa jo välittömästi kuppauksen jälkeen ja usein vaikutukset tehostuvat vielä muutaman päivän jälkeen hoidosta. Keho puhdistuu tehokkaasti noin kahden viikon ajan kuppauksen jälkeen ja tästä syystä suositellaankin runsasta vedenjuontia aineenvaihdunnan tehostamiseksi. Kuppaukseen valmistaudutaan juomalla vettä ja syömällä ravintoa, joka ylläpitää pitkään verensokeria.  Tällöin vältetään mahdolliset huimaukset. Kuppauksen jälkeen tulisi syödä myös hyvin mutta kevyempää ravintoa muutaman päivän ajan.

Miten kuppaus tehdään käytännössä? 

Kuppaushoito tehdään saunassa. Tämä oli miellyttävä aloitus hoidolle ja pieni jännityskin taisi jäädä sinne saunan lauteille. Saunominen ja vastominen ennen pehmittää ihon ja veri lähtee liikkeelle kehossa.

Kuppari eli hoidontekijä asettaa lämpimään ja pestyyn ihoon sarvet kehon akupunktio pisteisiin. Kuppaus on muuten siistiä toimintaa ja mie sain todeta, että oma mielikuva veren räiskymisestä hoidon aikana oli täysin väärä. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse nähdä omaa vertansa ollenkaan, jos ei sitä halua. Monille veren näkeminen saa aikaa huonon olon tai se kuvottaa muuten vain. Veripisarat pyritään kuitenkin saamaan talteen verimäärän mittaamista varten ja verimäärä asettaa myös rajat kehoon laitettavien sarvien lukumäärälle.

kupattavana

(Kuva Katja Misikangas)

Kuonaista pintaverta ja lihasnesteitä ei irronnut multa hoidon aikana hirveitä määriä. Sarvia asetettiin kroppaan koko matkalle, jotta saatiin imettyä koko imusuoniverkosto mahdollisimman hyvin auki ja kuppauksesta maksimitehot ja vaikutukset irti. Mulle sarvia asetettiin hoidon aikana yhteensä 53kpl. Nähdessäni minusta otetut kuvat hoidon aikana, mie yllätyin siitä kuinka hurjalta se kuppaus näyttikään verrattuna siihen miltä se tuntui. Kuppaus oli kokonaisuudessaan positiivinen kokemus.

Lapland Naturalsin hoitolassa on käytössä niin sanottu “kuppauskirves”, joka on helppo desinfioida ja jolla pystytään säätelemään, sitä ettei kuppausjäljistä tule liian syviä. Kuppauskirveellä rikotaan vain pintanahkaa, jolloin ei synny arpikudosta. Olin yllättynyt kun näin tämän kuppauskirveen hoidon jälkeen sillä mielikuvani tästä työvälineestä oli enemmänkin ”neulamainen”. Kuppauskirves tuntui enemmänkin akupunktioneulan tyyppiseltä, tunsin hentoja ja teräviä nipistyksiä/pistoja ihollani mutta en kuvailisi kuppausta kovaa kipua aiheuttavaksi.

Kuppausvälineet

Mulla oli kädet ja jalat todella tukossa ja jalkoja kupattaessa tuntemukset olivat voimakkaimmat. Kuppisarvien imu toi paineen tuntua jalkojeni pintaihoon ja hoidon aikana jalkoihin alkoi virrata lämmöntunne aivan kuin siellä olisi auennut jotkut kanavat. En ole kokenut aiemmin vastaavaa! Pohkeet tuntuivat hoidon jälkeen ihanan keveiltä ja kropassa aiemmin tuntemani tunkkaisuus ja pakahtunut olo keveni myös. Olo tuntui jollain tapaa puhdistuneelta ja fiilis oli rentoutunut.  Mulla on yleensä aina kylmät nilkat ja jalkapöydät varpaineen ja mie pidän tästä syystä villasukkia jalassa aikalailla läpi vuoden, jopa kesälläkin. Kuppaushoidon jälkeen mie olen voinut nukkua yöt ilman villasukkia ja tätä en ole tehnyt miesmuistiin!

Suosittelen tätä iänvanhaa mutta edelleenkin pätevää ja vaihtoehtoista hoitokeinoa, jos esim. kärsit jatkuvista päänsäryistä, migreenistä, selkä-tai hartiakivuista yms. Kuten jo aiemmin tekstissä mainitsin niin mulla itselläni oli vääristynyt mielikuva kuppaushoidosta menetelmänä, veri ei tirsku ja räiski ympäri paikkoja eikä kuppausta tehdä voimaa käyttäen tai millään tapaa runnoen vaan kokemuksesta pyritään luomaan asiakkaalle mahdollisimman miellyttävä ja puhdistava kokemus. Toki kropan sen hetkinen vointi vaikuttaa varmasti siihen kuinka voimakkaalta kuppaus tuntuu eli mitä enemmän kehosi on hoidon tarpeessa, sitä voimakkaammalta se luonnollisesti tuntuu.

Miten sie huollat kroppaasi ja mistä saat avun vaikka lihasjumeihin? Käytkö esimerkiksi hierojalla vai oletko löytänyt jonkin muun avun/keinon, joka sinulle sopii?

Ravinteikas ruokavalio apuna stressinhallinnassa ja kaamosväsymyksessä

Hormonitasapaino, opas energiseen elämään

Mie olen kuluvan viikon aikana lueskellut Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino-kirjaa. Tämä kirja, jota kannessakin mainostetaan oppaana energiseen elämään, on valottanut mulle uusia asioita esimerkiksi tasapainoisen ruokavalion tärkeydestä ja lisäksi vahvistanut hyvinvointiin tähtäävien elämäntapojen merkitystä.

Kirja on ollut erittäin mielenkiintoista luettavaa ja tykkään Kaisan innostavasta ja selkeästä tyylistä, jolla hän opastaa lukijaa kohti energistä elämää. Hän omaa kokonaisvaltaisen, hyvinvointipainotteisen ja tasapainoiseen elämään suuntaavan ajattelumallin ja minun on helppoa omaksua hänen esittämiään vinkkejä ja neuvoja omaan elämääni. Kirjassa on valtavasti tietoa elämäntapojen ja ruokavalion vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin ja hormonitasapainoon.

hormonitasapaino

Stressi ja kaamosväsymys

Stressistä, väsymyksestä, niiden ennaltaehkäisystä sekä hoitokeinoista puhutaan paljon tänä päivänä. Ihmiset ovat todella stressaantuneita ja väsyneitä, me eletään hektisiä aikoja ja meiltä vaaditaan paljon niin työ-kuin arkielämässäkin.

Myös suorituspainotteisesta yhteiskunnasta puhutaan paljon ja mie olen miettinyt että mistä se suorituspainotteisuus johtuu..ensiksikin me mietitään kovasti, liikaakin, että mitä muut meistä ajattelevat ja minkälaisena ympärillä olevat ihmiset näkevät meidät. Tästä syystä ihmiset myös asettavat itsellensä vaatimustasot korkealle, jotta esimerkiksi ympärillä olevat ihmiset näkisivät kuinka ahkeria ja kunnianhimoisia yksilöitä sitä ollaan.

IMG_20151119_111255

Ympäristö ihmisineen ei kuitenkaan yksin aina ole se syy, jonka vuoksi itseään ei halua päästää liian helpolla vaan usein tuloksellisuus on meille se mittari, joka meidät määrittää itsellemme. Myös itsensä vertailu toisiin on normaalia mutta meidän ei sitä minun mielestä olisi syytä tehdä sillä jokaisen elämä on se oma kokonaisuutensa, joka me määritetään yksilöinä. Ei ole syytä sopia samaan muottiin muiden kanssa ja miettiä mitä muut ajattelevat vaan keskittyä omaan elämiseen ja itsensä toteuttamiseen.

Suorituspainotteisuuden taustalla vaikuttaa myös työ-ja opiskeluelämä, jotka eivät päästä ihmisiä helpolla. Nykyään on normaalia työskennellä täysipäiväisesti ja opiskella vähintaankin yhtä tutkintoa samaan aikaan. Tässä kunnianhimossa ja itsensä kehittämisessä ei todellakaan ole mitään vikaa mutta kun näiden päälle lisätään vielä arkielämä, perhe, harrastukset ja se vapaa-aika niin vuorokauden tunnit eivät välttämättä riitä.

Väsymys ja stressi syntyy siitä kun me ei vaan yksinkertaisesti ehditä tehdä päivän aikana kaikkea sitä mitä ”olisi pitänyt” ja hommat kasaantuu seuraaville päiville. Kun tämä oravanpyörä syntyy niin usein sitä vaan jäädään sen kyytiin koska koetaan että ei ole mahdollisuutta hypätä kyytistä pois, sillä sehän olisi luovuttamista. Myös vuodenajoilla on ihmisen elämään omat vaikutuksensa. Varsinkin täällä pohjoisessa pimeä vuodenaika tuo mukanaan omat haasteensa. Monille jatkuva pimeys ja kylmyys ei ole se paras kaveri vaan se haastaa mielialan, vähentää yleistä kiinnostusta asioihin ja lisää väsymystä. Pimeinä hetkinä mieluisinta olisi vain vetäytyä oman kodin rauhaan talviunille.

tuikut

Keinoja stressiä ja väsymystä vastaan

Kaisa Jaakkola painottaa Hormonitasapaino-kirjassaan puhtaan ravinnon merkitystä ja vatsan hyvinvointia jaksamisen ja hyvän olon perustana. Elimistömme hyödyntää ja käyttää ravinnosta saatavat ravinto-ja hivenaineet energianlähteenä. Ravinnevarastojen ollessa tyhjillään elimistö väsyy ja kroppa tarvitsee riittävän ja monipuolisen määrän vitamiineja, mineraaleja, proteiinia ja laadukkaita hiilihydraatteja.

IMG_20151120_092333

Kaisa avaa kirjassaan optimaalisen ravinnon periaatteet, eli terveelliset elämäntavat, joita noudattamalla suurin osa ihmisistä voi hyvin ja elää terveenä. Nämä ovat mielestäni maalaisjärjelläkin hyväksi todettuja elämäntapavalintoja, jotka eivät esimerkiksi ”hankaloita” arkielämää tai ruuanlaittoa monimutkaisuudellaan.

Arkiruoka, joka koostuu puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista lisää energiaa päivääsi ja piristää sillä tietoiset ja järjestelmälliset valinnat oman hyvänolosi puolesta lisää myös hyvänolon tunnetta. Ruuanlaiton ei mielestäni pidä olla liian vakavaa eikä ruokavaliosta kannata tehdä liian kurinalaista, jos sie et ole tehnyt tietoista päätöstä jonkin tavoitteen eteen mikä sen vaatii.

Optimaalisen ravinnon periaatteiden mukaiset elämäntavat ovat tiivistettynä; syö säännöllisesti puhdasta ruokaa, proteiiniä ja kasviksia joka aterialla ja luonnollisia rasvoja päivittäin. Syö suurin osa hiilihydraateista liikunnan jälkeen ja juo vähintään 2litraa vettä päivittäin. Aterioiden suunnittelu etukäteen helpottaa ja nopeuttaa kauppareissuja ja vähentää turhan napostelun määrää. Käytä vitamiineja ja hivenaineita säännöllisesti päivittäin terveellisen ja monipuolisen ruoan tukena. Ja viimeinen, joka on tärkeä muistaa: periaatteista voi joustaa 10-20% ajasta niin sanotuilla vapailla aterioilla jolloin voit syödä kohtuudella mitä ikinä haluat.

IMG_20151119_180700

 

Tähän loppuun lainaan vielä Kaisa Jaakkolaa, tämä on mielestäni osuvasti sanottu;

”Voimme loputtomasti syyttää ympäröivää maailmaa siitä ettemme voi hyvin. Lopulta valta oman elämän haltuunottamisesta on meillä itsellämme.”

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa

WallTraining -treeni kirjaimellisesti pitkin seiniä

Mitä on Walltraining?

Mie osallistuin ensimmäistä kertaa torstaiaamuna paikallisen Wellness Lounge-hyvinvointistudion WallTraining tunnille. Vau mikä laji, huh mikä treeni!

Walltrainingtunnillemenossa

WallTraining on Wellness Loungen Seija Koskelan itse kehittelemä treenimuoto, joka tehdään kirjaimellisesti seinällä. Mie menin tunnille avoimin mielin ja naureskelin jälkeenpäin, että oma mielikuva lajista ennen tuntia oli tyyliin akrobaattista seinälläkävelyä  ja minua jännitti oman kankeuteni vuoksi. Onnekseni jännitin aivan turhaan sillä tunnin alkaessa tunnelma oli todella rento ja avoin ja aiemmin tunnilla käyneet tytötkin opastivat minua heti saliin päästyäni. Lisäksi tunnin sisältö yllätti minut iloisesti mielekkyydellään!

Tämä oli todella mielenkiintoinen treenikokonaisuus sillä WallTrainingissä yhdistyy monipuolisesti pilateksesta kehonhuoltoon ja aina fysioterapiasta yin-joogaan asti. Käytännössä tämä treeni tehdään lajia varten kehitetyllä erityisseinällä ja treenin sisältö liikkeineen mukautuu seinään kuuluvien välineiden kuten vyön avulla.

FB_IMG_1447420176000

FB_IMG_1447420179995

FB_IMG_1447420171324

FB_IMG_1447420184584

Treenimuotona WallTraining on monipuolinen ja sopii kaikille sillä jokainen seinätreeni on omanlaisensa kokonaisuus. Harjoitusta tehtäessä pystytään yksilöidysti huomioimaan esimerkiksi jotkin rajoitteet liikkumisessa mutta luonnollisesti akuuttien vaivojen kuten noidannuolen tai välilevyn pullistumisen kanssa tunnille ei suositella osallistumaan.

Minua tämä laji kiinnostaa siksi, että seinätreeni kehittää erityisesti keskivartalon voimaa, olin utelias kokeilemaan seinätreeniä ja tuntemaan sen vaikutuksia omassa selässäni. Tunnin aikana paljastuu oman kropan ja fysiikan heikkoudet ja vahvuudet ja naureskelimme ääneen tunnin aikana, että taisimme löytää jopa uusia lihaksia joiden olemassaoloa emme olleet tienneet ennen treeniä.

FB_IMG_1447420165454 FB_IMG_1447420160968

 Seinätreenin voi tehdä kevyemmin tai vaihtoehtoisesti treenistä saa myös todella fyysisen ja raskaan mutta missään nimessä tunnille ei sovi tiukka otsa rypyssä repiminen sillä tekeminen on kuitenkin niin mukavaa. Mun mielestä treeni saa tuntua kropassa ja itseään voi haastaa oikean fiiliksen tullen äärirajoillekkin jos itse haluaa.

FB_IMG_1447420133164 FB_IMG_1447420127305

Laji vaatii keskittymistä ja liikkeiden tekemiseen on varattu aikaa, jotta löytää oikeat asennot ja kropan linjaukset Seijan opastuksella. Seijan ohjeistamat pienet korjaukset kropan ja lihasten hallinnassa sekä linjauksessa syvensivät ja tehostivat liikkeitä ja mie tykkään semmosesta suorasta kropan ohjauksesta jotta voin itse keskittyä tekemiseen täysillä eikä mun tarvitse epäröidä teenkö liikkeen oikein enkä riko paikkoja.

Mie olen innostunut kasvavassa määrin oman kehonpainolla tehtävistä treeneistä, sillä ne haastaa minua keskittymään täysillä tekemiseeni, opettaa mulle oman kropan hallintaa ja koen pääseväni näin lähemmäs itseäni. On todella innostavaa oppia omasta kropastaan ja fysiikastaan uusia asioita ja tietenkin havaittavissa oleva kehitys puskee minua vielä kovemmin eteenpäin. Tuntuu mukavalta kun rohkenee kokeilla itselleen uusia lajeja avoimin mielin ja samalla pääsee kokeilemaan myös oman kropan kuntoa ja mielen sisukkuutta treenissä. WallTraining koukutti minut kerralla ja mie varasin samantien paikan ensiviikon tunnille.

FB_IMG_1447420143330

FB_IMG_1447420152022

FB_IMG_1447420156305

(Kuvat Juha Lehmonen)

Haastan rovaniemeläiset kaveritkin mukaan kokeilemaan seinätreeniä! Mennään yhdessä ilon kautta treenaan!

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa

Menneen viikonlopun joogatunnelmia

Arctic Wellness Day II

Viime viikonloppu oli osaltani rento ja joogapainotteinen. Lauantaiaamuna mie osallistuin Wellness Loungen ja Arctic light hotellin järjestämään Arctic Wellness Day II-hyvinvointitapahtumaan.

Lähdin lauantaiaamuna ennen kahdeksaa ajelemaan kohti Rovaniemen keskustaa ja Wellness Loungen tiloja. Mie vietin rauhallisen aamun kotona ja sama tunnelma siirtyi mukanani paikanpäälle. Odotin innoissani aamujoogaa ja ALH:n herkullista aamiaista.

wellnesslounge

Joogasalissa oli ihanan rauhallinen, harmoninen ja rentouttava tunnelma. Osallistujista välittyi hyvä energia ja huomasin uppoavani nopeasti Seijan ohjaamiin joogaharjoituksiin. Mie yllätin itseni positiivisesti aamujoogassa sillä sain nopeasti ajatusteni keskiöön rentoutumisen, läsnäolon, juuri sen hetken ja paikan.

Loppurentoutuksen aikaan saavutin todella hyvän olon. Mie olin asettanut itselleni aiemmin toiveeksi sen, että pystyisin rentoutumaan ja ottamaan tämän aamuhetken ihan vain itselleni, mie toivoinkin pystyväni saavuttamaan sellaisen kokonaisvaltaisen fiiliksen. Minusta tuntuu uskomattoman hyvältä kun pystyy antamaan mielelle, ajatuksille ja kropalle hetkellinen vapaus, lupa päästää irti kaikesta ja vain olla läsnä siinä hetkessä.

e

Joogan jälkeen kävelimme yhdessä AHL:n aamiaiselle ja mitä herkkuja sieltä jälleen löytyikään! Kiitos järjestäjille, tämä oli erittäin ihana aloitus lauantaille ja aamun fiilis kantoi läpi päivän.

ahl

ahl2

(Kuvat Juha Lehmonen)

aamiainen

aamiainen2 aamiainen3

Sunnuntain yinjooga-ja meditaatiohetki

Sunnuntai-iltapäivänä kävimme äitini kanssa Astanga Jooga Lappi ry:n järjestämässä joogatilaisuudessa. Olo oli iltapäivällä lähdön aikaan jokseenkin vetämätön mutta päivän paras päätös oli lähteä Varastotielle joogaamaan. Me saatiin äipän kanssa mukava hetki yhdessä yinjoogan ja meditaation parissa. Ohjaajat Hanna ja Solja ovat ihania, he osaavat askel askeleleelta ohjata sinua kohti syvempää rentoutusta, läsnäoloa ja lähemmäs itseäsi.

tunnelmaa

Mie olen käynyt syksyn ajan Varastotiellä Hannan ohjaamilla yinjoogatunneilla ja olen täällä blogissakin hehkutellut yinjoogaa ja sen rauhallisia asanoita. Mutta se vaan on niin miellyttävä joogamuoto, ei siitä pääse yli! Iltapäivä alkoi vapauttavalla lohikäärme tanssiosiolla, me tultiin äipän kanssa paikalle joogaosion alkaessa. Salissa oli rauhallinen ja seesteinen tunnelma, osallistujat makoilivat joogamatoillaan ja hiljaisuus täytti tilan. Mie olin jo siinä vaiheessa todella tyytyväinen siihen, että pääsin osallistumaan tähän hetkeen.

mie

Hannan ohjaamien yinjoogaharjoitusten jälkeen Solja ohjasi meille meditaatiohetken. Mie en ole meditoinut paljoa enkä ole vielä pystynytkään siihen kovin kauan aikaa, joten odotin mielenkiinnolla että millainen kokemus tästä syntyisi. Meditointikokemus ja loppurentoutus olivat yhdessä valaiseva ja antoisa kokonaisuus, mie sain todella voimakkaita tuntemuksia sen aikana. Yllätyinkin tuntemusten voimakkuudesta, mie koin silloin, että ikäänkuin onnistuin vain päästämään kaikesta ulkopuolella olevasta irti.

Mie onnistuin vapauttamaan itseni ajatusten mylläkästä ja koin, että pääsin lähemmäs itseäni. Koko kroppa oli niin rento, kevyt ja yhtenäinen. Sulauduin joogamattoon kiinni enkä mie tuntenut esimerkiksi selässä mitään voimakkaita tuntemuksia, mitä usein tunnen vaikka selinmakuulla.

tunnelmaa2

Olin tunnin päätyttyä yhtä hymyä ja kiire katosi. Mikään ei painanut mieltä, ei kiristänyt pinnaa tai häirinnyt ajatuksiani. Itseasiassa mieleni oli kirkas ja tyyni. Kiitos äippä seurasta, olet rakas!

Mie kävin muuten tänä aamuna kokeilemassa ensimmäistä kertaa Kunnon Paikassa Body Balancea Minnan ohjaamalla tunnilla. Nyt löytyi huippu yhdistelmä mm. joogaa ja pilatesta, suosittelen! Minun selkä on rajoittanut jonkin verran liikkumista viimeisen parin iikon aikana, esimerkiksi salitreenien sijaan mie olen käynyt ryhmäliikuntatunneilla, joogassa ja lenkeillä. Tästä johtuen päätimme päivittää saliohjelman selkää kuntouttavaksi, joten toivon mukaan pääsen taas piakkoin salinkin puolelle. Sillä välin aion käydä kokeilemassa paria itselleni uutta ryhmäliikuntatuntia Kunnon Paikassa ja onhan se mukavaa välillä haastaa itseään uusiin lajeihin. Tänään vielä polkemaan Riinan IISEE aero-tunnille, yksi mun lemppareistani!

Ei muuta kuin pidetään lippu korkealla!

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa

Hyvän mielen liikuntaa

Kun Seppo tuli taloon

Kuluva viikko on ollut kovin pentukoiran tuoksuinen sillä saimme perheen tuoreimman juniorin pitkän odotusajan jälkeen kotiin. Kaisa ja Gizmo sai seurakseen nuoren staffipojan Sepon.Mie ja Seppo

Seppo on ihana persoona, reipas, uskalias, utelias ja fiksu, pentu on oppinut 9 viikon ikäisenä jo mm. istu-käskyn. Miehän olen aivan hulluna tähän pentuun ja voisin vaan nuuskutella sen tuoksua päivät pitkät. On ollut myös positiivista huomata, että Sepon tulon myötä vanhemmat koirat on innostuneet leikkimään enemmän ja me käytiin ostamassa Kaisallekkin oma kongi kun neiti tykästyi niin kovasti nyt kyseiseen leluun. Aiemmin ei jostain syystä kelvannut mutta ihanaa nähdä Kaisa niin leikkisänä.

IMG_20151029_113924

IMG_20151029_113817

 Päivät täyttyvät karvakavereiden kanssa puuhailusta, yöt mennään vielä Sepon rytmissä ja päivällä käydään vanhempien koirien kanssa pitkillä lenkeillä. Kaisan kanssa me jatketaan sosiaalistamiskoirakoulua ja Sepon kanssa aloitetaan parin viikon päästä Ipana-kurssi.

Mie olen niin innoissani sillä koirien kanssa saan kokea paljon sellaista mikä jäisi ilman niitä kokematta, ne tuo sisältöä ja rakkautta elämään ja opettaa päivittäin uutta niin koirien erilaisista persoonista kun minusta itsestänikin.

kg

Hyvän mielen liikuntaa

Vietimme viikonlopun aikalailla autossa sillä haimme Sepon Keski-Suomesta kotiin ja ajomatkaa kertyi kiitettävästi. Olin jo varautunut siihen, että selkäni jumii ja kipeytyy reissun aikana joten ei tullut yllätyksenä, että kotiin palatessamme olo olikin todella jäykkä ja selässä tuntui ajomatkan aiheuttama rasitus.

Maanantaina mie kävin rauhallisilla kävelyillä ja joogasin ja tiistaiaamuna oli tarkoitus käydä uutta saliohjelmaa ohjatusti Minnan kanssa läpi mutta päädyimme vaihtamaan sen hierontaan. Tästä olen erittäin tyytyväinen, sillä aiemmin olisin saattanut vain puskea salitreenin läpi sen vuoksi kun se oli ennaltasovittu. Nykyisin mie maltan kuunnella itseäni ja kroppaani enkä pakota sitä toimimaan itseään vastaan. Monille on varmaankin tuttua se, että treenaaminen menee suorituspainotteiseksi helposti?

reissuunlähdössä

Mie mietin maanantaina tätä tulevaa viikkoa ja treenisuunnitelmaani. Aamukahvilla tuumasin itselleni, että harrastan tällä viikolla ns. hyvän mielen liikuntaa ja valitsen treenit oman fiiliksen ja erityisesti selän voinnin mukaan. Tämä on ollut hyvä päätös ja ajatus sillä unirytmit ei ole olleet säännölliset pennun tultua ja päivät ovat olleet aikataulujenkin kannalta erilaisia.

Mistä minun hyvän mielen liikunta muodostuu?

Mie olen käynyt tällä viikolla hölkkälenkeillä koirien kanssa, Kunnon Paikassa IISEE aero-tunneilla, joogassa ja tehnyt kotitreenejä. Fiilis on ollut hyvä pitkin viikkoa ja olen mennyt rennolla otteella, aina ei tarvitse puskea ja repiä täysillä.

Mie koitan löytää itselleni sopivan treenikombon, jossa treenaamisella ei ole liian hallitseva asema arkielämässä vaan se sulautuu sujuvasti osaksi arkea. Päivien kulku on sen verran erilaista, ettei joka päivälle voi vaan tehdä tiukkaa lukujärjestystä. Enkä mie halua tehdä sitä! Säännöllisyys on mulle tärkeää ja mielekkyys treenaamiseen pysyy yllä senkin avulla mutta tekemisen kohde voi muuttua.

mie

Tällä viikolla mie olen nauttinut tästä vapaudesta ja fiilispohjalta tekemisestä ja saanut lisäintoa omasta halustani tehdä. Pohdiskelin, että ehken tämä elämäntapamuutos on jäsentynyt sen verran vahvasti mieleeni, että halu tehdä asioita tulee pakottamatta.

Kelit on suosineet lenkkeilyä ja ajatus on kulkenut kirkkaana metsäpoluilla. Kotitreenit ovat tuntuneet mielekkäiltä kun kolme karvaista kaveria auttaa vieressä vuorotellen ja jälleen ilostuin siitä kuinka esimerkiksi oman kehon paino ja vastus riittää tuomaan sen hyvän fiiliksen mukanaan. Mieli ja kroppa rentoutuu fyysisen rasituksen myötä. Yksinkertaista ja helppoa, rennon letkeällä fiiliksellä!

Mikä on sinun hyvän mielen liikuntaa?

Kannustava Kaija vai Lyttäävä Lyyli – minkälaisista ihmisistä sinun lähipiirisi koostuu?

Ihmiset ympärilläsi

Mie oon viime päivinä käynyt ihmisten kanssa keskusteluja perheen ja ystävien tuen sekä kannustuksen tärkeydestä elämäntapamuutosta tehtäessä. Olin rehellisesti sanottuna yllättynyt siitä kuinka moni kokee, että tsempin sijaan läheiset ihmiset keskittyvätkin negatiivisuuteen ja he kokevat saavansa osakseen arvosteluja enemmän kuin tukea.

Lokakuun tunnelmia

Omaan korvaan kuulostaa ikävältä, että kyseenalaistetaan sellaisen ihmisen ratkaisuja, joka on ensinnäkin rohkea ja myöntää itselleen, että elämäntavoissa on parantamisen varaa ja että oma terveys kaipaa huolenpitoa.  Toisekseen, vaatii lujaa uskoa itseensä ja omaan tekemiseen muuttaa niitä vanhoja, totuttuja tapoja arkielämässä!

Monet ovat saaneet osakseen kommentteja, kuten ”mikä höpöhökuuri tuo taas on, meinaatko muka pysyä siinä loppuun asti?”, ”hulluahan tuommonen on”, ”varo vain, ettei nyt mene yli tuon kuntoilun kanssa”, ”näytit paremmalta ennenkuin sinusta tuli tuollainen fitnessihminen” tai kommentteja äitiyteen ja ikään liittyen. Aivan kuin esimerkiksi nämä kaksi edellämainittua äitiys ja ikä olisivat esteitä itsestään huolehtimiseen?

Itselleni on päivänselvää, että kannustan kanssaihmisiä, jotka uskovat itseensä niin paljon, että ovat valmiit opettelemaan uusia tapoja ajatusmalleja, jotta tämä haluttu muutos onnistuisi. Mielestäni ihminen saa olla terveellä tapaa itsekäs ja on kunnioitettavaa, että ihminen esimerkiksi iästään riippumatta alkaa kuuntelemaan itseään ja toteuttamaan haluamaansa elämää. Me saadaan vaalia omaa hyvinvointia ja kyllähän keho ja mieli näyttää ulospäin sen, kuinka me voidaan.

Carpe diem

Syitä ihmisten käyttäytymiseen

Pohdimme parin ystäväni kanssa, että mistä moinen epäily, kyseenalaistaminen ja pelko toisen onnistumisesta johtuu?  Miksi toisen onnistumista pelätään tai epäonnistumista toivotaan salaa? Mie en koe, että kenenkään muun menestys elämässä, saavutukset ja valinnat on multa millään tapaa pois. Mie saan niin paljon hyviä fiiliksiä omasta tekemisestäni, että sitä riittää jaettavaksi asti. Keskittymällä itsellesi tärkeisiin asioihin ja mielekkääseen tekemiseen, saat vahvistusta siihen sinun omaan juttuusi.

Ajattelen, että ihmiset, joilla on tarve kovaan ääneen huudella omia epäilyksiään toisen onnistumisesta, eivät ole itselleen rehellisiä eivätkä ehken elä sellaista elämää kuin todellisuudessa haluaisivat. Toki on sitten vain puhtaasti erilaisia arvomaailmoja, joiden kärjessä ei ole ruokavaliot, treenaaminen ja tässä kuplassa eläminen. Asioista, niiden tärkeydestä sekä merkityksestä voidaan ja saadaankin olla eri mieltä ja mielestäni asioista voi puhua suoraan. En ole kuullut tähän mennessä yhtään järkevää kommentta siitä, miksi omaan hyvinvointiin ja oloon ei pitäisi panostaa.

Mie olen onnekas, sillä ympärilläni on ihmisiä, jotka ovat kannustaneet ja tsempanneet minua tärkeissä asioissa. Läheiseni ovat kannustaneet minua kuuntelemaan itseäni ja tekemään valintoja sen pohjalta. Olen myös saanut vahvistusta ja tukea, jotta pysyn valintojeni takana.

marru2

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa

Lempeä lokakuu ja makea loppuvuosi – ilman sokeria

Sokerisia ajatuksia

Parin viime päivän pikkusesta flunssan yrityksestä huolimatta täällä porskutellaan eteenpäin uusien ja nykyisten elämäntapojen parissa. Ja tästä fiilis on hyvä! Blogi on saanut uutta ilmettä ja tuunailu jatkuu edelleen.

Olen asennoitunut niin, että lokakuu on mulle lempeä kuukausi, jonka aikana keskityn kuuntelemaan itseäni. Mie odotan tulevaa talvea uudenlaisella innolla ja omat tavoitteet mielessä pitäen!

sininenhetki

Mie huomaan flunssan tuovan mukanaan erilaisia mielihaluja. Miksi kipeänä ajatukset alkavat hakeutumaan sen ruuan pariin, mikä vanhassa elämässäni oli mulle lohturuokaa? Tiensä ajatuksiin löytää niin suklaa, karkit, jäätelö kuin jopa keksitkin, mitä meillä edes harvoin löytyy kaapista. Enkä näitä edellä mainittuja syötäviä en edes halua kaappeihimme kiusaamaan ja kasvattamaan houkutusta. Jotensakkin se tuntuu ristiriitaiselta jo sen vuoksi, että kipeänä on erityisen tärkeää syödä terveellistä ruokaa, josta saat vitamiineja ja jonka avulla vastustuskykysikin pysyy yllä. Näin se järki koittaa hiljentää tunnesyöpön.

Olin jo tuudittautunut siihen ajatukseen etten kohtaisi näitä tuntemuksia enää näin voimakkaana. Mutta eehei! Ajatukset huutelee herkkujen, lähinnä sen valkoisen sokerin perään? En ole huhtikuun jälkeen syönyt juurikaan esimerkiksi karkkia tai jäätelöä enkä ole juuri limukoihinkaan koskenut mutta kuitenkin pää muistaa sen sokerin olemassaolon. Tässä palataan sinne omien halujen ja päätösten juurille, mitä mie haluan syödä ja minkälaista ruokavaliota haluan noudattaa? Mie en anna periksi sokerille sillä se saa minut voimaan huonosti.

aamupalasmoothie

Pysähdyin pohtimaan tätä kirjoittaessani tietoisten valintojen merkitystä elämäntavoissa ja ylipäätänsä päivittäisessä arkielämässä. Meillä on aina mahdollisuus tehdä tietoinen valinta oman hyvinvointimme puolesta valitsemalla suklaan ja karkkien sijaan hedelmiä, välipalaksi protskupannareita marjojen kera tai lisäämällä makeutta esimerkiksi hunajalla. Ei se ole niin vaikeaa ja monimutkaista – sisäinen motivaatio auttaa tässäkin asiassa. Jos sie olet asettanut itsellesi tavoitteet, jotka ei juurikaan salli sokeria ruokavaliossa tai haluat muista terveellisistä syistä jättää valkoisen sokerin pois – terveellisempiä vaihtoehtoja on ja mie liputan niiden puolesta! Alla olevassa kuvassa on yksi viime kesän herkkuaamiaisista.

Yksi viime kesän herkkuaamiainen

Mieli on tosiaan sitkeää tekoa sillä se jaksaa siirtää ajatuksiani sokerin pariin, koittaen puolustella sellaisten herkkujen syömistä, jotka itseasiassa tekevät minut kipeäksi. Tästä syystä mie hiljentelen sokerihampaani yleensä lenkillä, treenaamalla tai vaikka siivoamalla. Nyt kun olen pitänyt lepopäiviä eikä fiilis ole ollut energisin, ajatukset hakeutuu helpommin omaan suuhuni eli syömiseen. Tällä kertaa käytön motivaatiolääkkeenä sokerihampaan hiljentämiseen aiheesta kirjoittamista, se onnistuu sohvalta käsinkin.

100 päivää ilman sokeria

Mulla on tässä muuten meneillään 100 päivän mittainen sokerittomuushaaste parin kaverin kanssa, haastetta on jäljellä 87 päivää. 100 päivää, kuulostaakin jo haasteelta! Lähtiessäni mukaan tähän, mie olin toisaalta iloinen etten ole mennyt takapakkia uusien elämäntapojen sisäistämisessä ja olen jatkanut kulkemista oikeaan suuntaan tietoisia valintoja tehden..mutta olin yllättynyt siitä kuinka hyvin mieli sokerin muistaa näiden kuukausien jälkeen.

Haasteen ajan vältän siis kaupallista ruokasokeria, karkkeja, suklaata, jäätelöä, makeutettuja herkkuja ja piilosokerereita. Toivon, että tämän haasteen myötä sanoisin hyvästit sokerille pidemmäksi aikaa.  Hedelmiä ja marjoja mie en ole ruokavaliostani poistanut sillä en koe sitä tarpeelliseksi.

mokkiaamiainen

Nykyinen taipaleeni alkoi tosiaan viime keväänä, Motiviren kesäkroppahaasteen alkamisesta on pian kulunut jo 6kk! Tämä kyseinen Motiviren verkkovalmennus vei minua eteenpäin yhdessä Rovaniemen Kunnon Paikan ja PT Minnan kanssa. Tämä nostaa fiiliksiä ja vahvistaa omaa ääntäni..mie haluan jatkaa nykyistä elämääni. Nyt, 31-vuotiaana mie voin henkisesti ja fyysisesti paremmin kuin koskaan aiemmin! Facebookissa on muuten käynnistymässä Motiviren syyskroppa-verkkovalmennus ja suosittelen sitä lämpimästi. Ryhmän tuki on korvaamaton ja porukkaa kannustaa toisiaan pitämään tavoitteet mielessä, mahtava kokemus!

Mie selailin tässä arkistoja ja löysin viime kesältä kuvia myös itse valmistamastani banaani-vadelmasorbetista. Tämä oli todella hyvää ja raaka-aineet ainakin oli puhtaat! Nämä kuvat muistuttaa minua myös samalla siitä, että on aika kaivaa esille netin syövereistä uusia reseptejä testattavaksi. Sokerittomuus on tuonut mukanaan läjän hyviä terveysvaikutuksia kuten vatsa ei ole pingottunut, pöhöttynyt tai turvonnut ja suolistosäryt ovat muisto vain. Verensokeri ei pompi pitkin päivää kun syö säännöllisesti ja mieli pysyy virkeänä puhtaan ravinnon turvin. Näiden ajatusten pariin on hyvä palata, muistuu itselleen mieleen omat valinnat ja niiden merkitys mielelle ja kropalle.

Sorbettiainekset

Sorbetti

Lähe sieki mukaan haasteeseen, jo tänään!

Kuluva syksy on ollut energistä ja ispiroivaa aikaa ja otan loppuvuoden avosylin vastaan. Mie keskityn arkielämään, treenaamiseen ja marraskuussa käynnistyvään ravintovalmennuskoulutukseen Santasportilla. Mie luulen myös, että tulevalla talvella on mulle jotain erityisen kivaa tarjolla ja korvan takana..mutta siitä kerron lukijoille lisää kun on sen aika.

ruskanvaria

Haluaksieki päästä eroon sokerista? Ei muuta kuin tyhjentämään kaapit turhista sokereista ja tuumasta toimeen!

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa

Ajatuksia tien päältä.

Kiitos kannustuksesta!

Ihan ensimmäiseksi mie haluan kiittää teitä ihania ihmisiä saamastani kannustuksesta blogin aloittamisen suhteen. Kieltämättä hieman jännitti raottaa omaa ajatusmaailmaani kaiken kansan luettavaksi mutta teidän tsemppinne on saanut hymyn nousemaan suupieliin huonompinakin päivinä. Tästä kaikesta innostuneena seuraavan kirjoituksen pariin. Mie pohdiskelen tänään omia fiiliksiäni menneen reissun ajalta. Mieleeni nousi ajatuksia reissaamisen mukanaan tuomista haasteista, liittyen esimerkiksi oman ruokavalion noudattamiseen ja elämäntapojen ylläpitämiseen erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä.

A long and direct highway

Reissuun valmistautuminen

Mie olin edellisen kerran käynyt reissussa pääsiäisen tienoilla ja valmistauduinkin nyt eväiden suhteen eri tavoin matkustamista varten kuin aiemmin. Valmistin kotona pari välipalasmoothieta marjoista, hedelmistä ja riisimaidosta mukaan ja nappasin lisäksi pussillisen manteleita naposteltavaksi matkalle, unohtamatta tietenkään vesipulloa. Me lähdettiin ajelemaan anivarhain torstaiaamuna Rovaniemeltä Tornion kautta Oulua kohti. Mie en saanut edellisenä yönä juurikaan nukutuksi ja noin neljän tunnin mittaisten yöunien jälkeen herääminen tuntui jokseenkin takkuiselta. Aamiainen ja aamukahvi sai kuitenkin energiat ja fiilikset kohoamaan ja reissuun lähdettiin koko poppoolla iloisin mielin. Istuin apukuskin paikalle ja ensimmäisen välipalan taisin nautiskella jo välillä Rovaniemi-Tornio.. mikähän siinä on kun ruokahalu herää miltei ensi kilometrien aikana ja automatkoilla voisi vaan syödä ja syödä? Kaiketi se on vain ajankulua, ei ole mukamas muuta tekemistä, jos ei itse aja.

Kävimme juomassa aamukahvit isäni luona Torniossa ja isäni muisteli siinä kahvikupposen ääressä yhteisiä lapsuuden aikaisia kesälomareissujamme. Silloinkin ensimmäiset eväät syötiin autossa jo suurinpiirtein Kemin kohdalla, noin 23km päässä lähtöpaikasta. Syöminen tekee matkustamisesta mukavampaa! Me jatkettiin pienen pysähdyksen jälkeen matkaa kohti Oulua, jossa Artturilla oli sovittuja asiakastapaamisia. Matka kuitenkin taittui rattoisasti sillä me ollaan innostuttu kuuntelemaan pitkillä ajomatkoilla kotimaisia äänikirjoja ja tällä kertaa vuorossa oli Reijo Mäen teos Valkovenäläinen. Vares-dekkarit ovat suosikkeja kotimaisten dekkareiden joukosta! Tarinankerronta ja juoni nappaa kuulijan mukaansa ja matka etenee äänikirjaa kuunnellen. Lukijana toimii Ville Tiihonen ja hänen äänessään on jotakin mukaansa tempaavaa ja karismaattista.

Hyvä ruoka, paras fiilis!

Me saavuttiin Ouluun aamulla ja lähinnä mielessäni pyöri jo nälän mukanaan tuomat ajatukset lounaspaikan valinnasta. Lounaspaikaksi valitsimme nepalilaisen Sauraha- nimisen ravintolan. Olin saanut paikallisilta kehuja Saurahan palveluun ja ruokaan liittyen, eikä sitä suotta ole kehuttu! Erityisen mukava yllätys oli ”lunch mix”-annos, jossa sai yhdistää päivän lounaslistalta kaksi haluamaansa annosta. Hinta-laatusuhde kohdallaan ja ruoka ylitti kyllä meidän odotukset! Taisinpa kaapia Artturinkin lautaselta vielä kastikkeita omat syötyäni. Yleinen tunnelma ravintolassa oli leppoisa, paikka valoisa ja palvelukin oli ammattitaitoista.

Saurahan lounas

Lounastauon jälkeen hektinen päivä jatkui tiukkoine aikatauluineen. Itse odotin innolla illan koira-aiheista luentoa Oulun yliopistolla. Eläinnäyttelijöiden kouluttaja ja tietokirjailija Tuire Kaimio luennoitsi koirien sosiaalisesta käyttäytymisestä ja -viestinnästä. Paljon tuli uutta asiaa ja oppia! Tapasin luennolla myös pitkästä aikaa ystäväni Sannan, jonka vinkistä ilmoittauduin mukaan. Koitetaan Sanna nähdä vähän useammin ja vaikka lähempänä, jookos!

Tuire Kaimio

Tuire Kaimio

Ajatuksia ruokavaliosta ja reissaamisesta

 Oulusta matka jatkui eteenpäin Etelä-Pohjanmaalle kohti Artturin kotimaisemia, määränpäänä Artturin siskontytön lakkiaiset. Ripeä reissuaikataulu meinasi hieman verottaa mutta aurinkoinen ja lämmin keli toi mieleen pilkahduksen kesästä ja fiiliksetkin rentoutuivat.

Mulla oli siinä automatkalla hyvin aikaa ajatella näitä omia elämäntapamuutoksiani ja ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomiota oli se, että aiemmin käytin aikani kahvin lipittämiseen ja nyt sama aika kului aikalailla syömiseen. Kehoni ilmoittaa mulle jo muutaman tunnin välein nälästä eikä se ääni hiljene ennenkuin annan kropalle sen vaatimaa energiaa. Ja jos esimerkiksi vedenjuonti jää nykyistä normaalia määrää huomattavasti vähemmälle, mulle tulee helposti esimerkiksi päänsärkyä ja sen myötä kaiken kaikkiaan vetämätön olo. Vesipullo kulkikin mukana joka paikassa ja yllätyin positiivisesti kun huomasin nappaavani sen mukaan täyttöä varten pysähdyksillämme. Riittävä määrä toistoja tekee muutoksesta osan arkea, näin kirjoitti joku viisas ihminen joskus.

Ajatuksia tien päältä

Aamiaisesta on tullut tämän kevään myötä päivän tärkein ateria. Aamiaisen valmistaminen on jo jokapäiväinen tapa ja pidän siitä, että muutoksesta kehittyy itselle rutiini. Näin jälkeen päin mietiskelin, että yksi suurimmista henkilökohtaisista saavutuksistani ”6 viikon kesäkroppa”- nettivalmennuksen ajalta on aamiaisen sisällyttäminen omiin ruokailutottumuksiin. Noin kahden viikon ajan taistelin aamuisin aamiaisen vastenmielisyyttä vastaan ja se kannatti! Muistelin automatkalla ääneen kuinka mulla teki pahaa syödä alkuun aamuisin ja saatoin istua aamiaisen ääressä jopa puolisen tuntiakin näykkien pieniä suupaloja, jotta saisin annoksen alas. Nyt minua ei enää tarvitse houkutella aamiaiselle vaan saatan jopa heräillä aamulla ilman herätyskellon pirinää siihen kun vatsani herättää minut.

Hotelliaamiainen

Hellun aamiainen

Juhlahumussa

Lauantaiaamuna valmistauduimme Eerikan lakkiaisjuhliin hotellilla ja huomasin siinä alkaessani laittautumaan, että olin sitten unohtanut esimerkiksi suoristusraudan ja osan meikeistä kotiin. Nähtävästi tämä rennompi elämäntyyli on iskostunut ajatuksiin sillä tapaa, että mukavuudenhalu pukeutumisessa ynnä muussa ajaa nykyisin tälläytymisen edelle. Eikähän se huono asia ole laisinkaan, vai mitä! Olin innoissani kun pääsin käyttämään ensimmäistä kertaa uutta mekkoani. Löysin Varastotien kirpputorilta Rovaniemeltä Marimekon kankaasta ommellun mekon hintaan 6€ ja siihen sopivan vyön viidelläkymmenellä sentillä! (Pahoittelut kuvan laadusta, pitänee jatkossa kaivaa esille puhelimen kameran sijaan järkkäri.) Kiitos kuitenkin kuvaajalle Ellalle!

Juhlissa

Nämä lakkiaiset olivat toisen juhlat, joihin osallistuin kuluneen kevään aikana ja pohdiskelin jo etukäteen, että minkähänlaiset fiilikset mulla tulee nähdessäni herkkuja notkuvat pöydät. Olen todennut, että riittävä valmistautuminen ja ennakointi ovat kaiken A ja O. Kävimme katsomassa lukiolla uusien ylioppilaiden lakitustilaisuuden, onnea Eerika!!

Mulla alkoi vatsa kurnimaan jo siinä ennen kuin tilaisuus oli ohi. Kävinkin hakemassa matkalla juhlapaikalle omat eväät: raejuustoa, kalkkunaleikettä, kotimaisia kirsikkatomaatteja, kurkkua ja pähkinöitä. Söin matkalla juhlapaikalle vatsani täyteen. Juhlissa join kahvia hyvillä fiiliksillä ja maistoin Artturilta vähän juustokakkua ja ah, olihan se kuin pala taivasta! Pidin juhlien aikana vielä toisen oman eväshetken ja palatessani takaisin kahvipöydän ääreen herkut eivät huutaneet enää nimeäni ja vältyin sokerihumalalta. Sokerin välttäminen on ollut suurimpia haasteita ja varsinkin, jos päästän nälän liian suureksi venyttämällä ruokailujen väliä liian pitkäksi, mieli hakeutuu heti sokeristen herkkujen pariin.

Kirjoitin ensimmäisessä päivityksessäni kohtuullisuudesta ja tasapainosta ruokavalion suhteen. Joillakin saattaa herätä kysymys, että miksi en nyt juhlan kunniaksi nautiskellut tarjolla olleita herkkuja? Mie en kokenut tarvitsevani niitä vaan halusin syödä ruokaa, josta saan hyvänolon ja mielen. Mulla oli viime maanantaina herkkupäivän ja söin illalla Ben&Jerrysin Cinnamon Buns- jäätelöä, se on yksi lemppariherkuistani. Maistelin sitä onnessani sen verran, että koin herkutelleeni riittävästi ja vein paketin takaisin pakastimeen. Enkä mie siis syönyt edes puolikasta purkillista sitä. Olo oli alkuun hyvä mutta sitten tuntemukset muuttui. Vatsa alkoi pingottua ja tuli jotensakkin tukala olo. Mie olin päivän päätteeksi väsynyt mutta tämän sokeripommin jälkeen olin hereillä vielä muutaman tunnin jälkeen syömishetkestä. Uni ei meinannut millään tulla silmään ja aamulla oli kiukkuinen olo tämän väsymyksen jälkeen. Valitsin siis mieluummin vatsan täydeltä ravintoa, joka sopii keholleni paremmin.

Kotimatkalla

Me vietettiin aurinkoinen ja ihana iltapäivä Kauhajoen kauniissa maisemissa, jonka jälkeen pakun keula suunattiin kohti pohjoista. Kiitos juhlaväelle ja mehän palataan jo kesäkuun lopulla Pönttöperälle seuraaviin juhliin!

Kauhajoki

Muistomerkki

Me pysähdyttiin Ilmajoella, Koskenkorvan Kapalankankaalla hetkeksi näpsimään kuvia kun kelikin suosi meitä reissaajia. Tunnelma autossa oli iloinen ja rento onnistuneen reissun jäljiltä. Noh, olimme molemmat ehken hieman reissussa rähjääntyneitäkin mutta onnellisia. Artturi oli päättäväisenä ajanut koko pitkän matkamme ja jossain kohtaa syntyi idea yöpyä jossakin matkan varrella. Mie rakastan meidän yhteisissä reissuissa sitä kun me ykskaks saadaan päähämme joku idean, joka sitten toteutetaan yksissätuumin. Meillä voi olla joku suunnitelma mutta me mennään loppujen lopuksi fiilispohjalta ja yövyimme matkailualueella kauniin Maasydänjärven rannalla.

Maasydanjarvi

Automatkalla nautittu päivällinen antoi taas lisävirtaa ajatuksille ja pysähdyimme vielä ostamaan iltapala- ja aamiaistarpeet matkanvarrelta ja suuntasimme majapaikkaamme. Varasimme kahden hengen ”mökin”, jonne ahtauduimme koirien kanssa. Meillä pääsi ääneen nauru kun ajoimme pakun mökin viereen..auto oli jopa pidempi kuin itse mökki! Matkailualue oli kaunista ja rantamaisema hiveli silmiä. Koiratkin pääsi kahlomaan pitkän matkustamispäivän jälkeen.

Mökki

Mie valitsin kaupasta ilta-ja aamupalaksi helposti ja nopeasti syötävää ruokaa. Lisäsin jäiset kotimaiset mustikat suoraan maitorahkapurkkiin (söin pitkästä aikaa rahkaa ja onneksi vatsa ei tykännyt huonoa) ja olin onnekseni muistanut napata matkalta kertakäyttöaterimia mukaan.

Iltapalalla

Aamiaissalaatin valmistin muovirasiaan, josta olin syönyt edellispäivän lounassalaatin. Kävin pesasemassa rasian ja nakkelin raaka-aineet sinne. Uusiokäyttö kunniaan! Mökissä ei siis ollut kerrossänkyjen lisäksi muuta kuin patteri, pieni pöytä ja pari muovituolia. Oman ruokavalion noudattaminen ei ollut millään tapaa haaste kun ehti käymään ruokakaupassa ennen matkailualueelle menoa. Sieltä kyllä löytyi kahvio pitsoineen ja herkkuineen mutta omassa tuvassa sain syödä kylliksi ja kyllä uni maittoi! Melkosen ahdasta tuppasi tosin olemaan kun meitä nukkuin alapedillä kaksi ihmistä ja yöllä heräilin siihen kun koiratkin koitti mahtua jalkopäähän. Varsinainen perheloma!

Aamiainen

Aamiainen

Matkan jälkeiset ajatukset

Kaikenkaikkiaan reissu oli positiivinen kokemus ja yllätin itsenikin muutamissa tilanteissa. Tiedostin kyllä, että tien päällä alkoi tekemään mieli niin jäätelöä kuin pikaruokaakin. Pitkien automatkojen haasteena on esimerkiksi ajankäyttö..mieli alkaa todella nopeasti huutamaan herkkujen perään. Kirjoittelin sitten päiväkirjaani fiiliksiä, jotta voisin palata lukemaan niitä tekstejä ja tunnelmia vastaisuudessakin. Kävimme tässä pikareissun kotona Rovaniemellä, kotiuduimme eilen illalla ja lähdemme tänään ajelemaan mökille Kainuuseen. Käynkin ennen lähtöä kaupan kautta ja teen riittävän määrän eväitä automatkalle. Hyvä vinkki kesämatkaajille on ostaa matkalle kylmälaukkuun terveellisiä eväitä ja vaikkapa vichyvettä mukaan. Raikkaat salaatit ja smoothiet kulkevat myös mukana kätevästi ja kylmälaukkuun niitä mahtuu vaikka useampikin mukaan.

Jos tuntuu, että on liian ”kiire” valmistella eväitä ennen lähtöä niin voi miettiä myös, että onko todellakin liian kiire huolehtiaakseen omasta hyvinvoinnistaan vai ohjaako se meidän oma egomme meitä vanhoihin, totuttuihin elämäntapoihin estäen oman hyvinvointimme? Jos ei yksinkertaisesti ole aikaa matkaeväiden valmistamiseen niin nykyisin saa nopeasti mukaan vaikkapa salaatin, jonka voi pysähtyä syömään joko pysähdyspaikalle tai vaikkapa jonkin joen tai järven rannalle, jos sellainen sattuu matkan varrella tulemaan vastaan. Terveellisiä ruokavaihtoehtoja kyllä löytyy myös kiireisille matkaajille, niitä tarjoilee tänäpäivänä myös useat pikaruokalat. Se on vain omasta valinnasta kiinni!

Mie alan valmistautumaan nyt mökkireissua varten, sitä ennen on luvassa vielä kuntotesti Kunnon Paikassa. Saa nähdä mikä on lähtökunto, reilu viikko on takana taukoa treenaamisesta flunssan vuoksi. Jännittävää ja innostavaa!

Enjoy

Positiivista ja aurinkoista kesäkuun alkua kaikille!

Muutos on mahdollista, uuden elämän alku koitti kun uskalsin muuttua

Kuka mie olen ja mistä haluan kertoa teille blogissani?

Mie olen 31-vuotias naisenalku Torniosta ja nykyisin asun kotikaupungissani Rovaniemellä. Elämä kuljetti minut parin mutkan ja ylä- sekä alamäkien kautta Rovaniemelle vajaat kymmenen vuotta sitten, josta löysin vuosien kuluessa sydämeni kodin avopuolisoni ja koiriemme luota. Mie olen kirjoitellut jo jonkin aikaa ajatuksiani ylös ihan vaan itselleni ja uusien elämäntapamuutosten vakiintuessa arjen rutiineiksi ja tavoiksi, sain kipinän aloittaa oman blogini. Pohdiskelen blogissani oman nykyisen, uuden elämäni kautta mistä tasapainoinen elämä minun kohdallani muodostuu ja mitä tekijöitä on oman henkisen ja fyysisen hyvinvointini taustalla.

Taustaa

Mie kerron hieman tarkemmin taustaani tähän alkuun. Innostuin liikkumisesta kun sain koiramme Romaniasta vuoden 2009 lopulla. Kaisa on ensimmäinen oma koira elämässäni, jonka kanssa yhteinen taival jatkuu edelleen. Tyttö on niin täynnä virtaa ja lataa energiaa nopeaa, joten Kaisa taitaakin olla alkuperäinen syy siihen, että innostuin lenkkipolulla kulkemisesta aikoinaan. Viitisen vuotta sitten perheeseemme tuli toinenkin seropi, Gizmo-nimeltään ja liikkuminen on senkin myötä aktivoitunut ja monipuolistunut.

Kaisa

Naistenkympin jälkeen

Toukokuu 2015

Harrastukseni ovat olleet kuitenkin vuosikausia ns. säännöllisen epäsäännöllisiä enkä ole todellisuudessa pystynyt sitoutumaan pitkällä tähtäilemällä esimerkiksi salitreenaamiseen eikä ruokavaliopuolessakaan ole ollut kehumista. Olen malliesimerkki siitä, kuinka aamu käynnistyi muutamalla kahvikupillisella ja päivän mittaan hörpin kahvia litrakaupalla. Saatoin syödä vasta illalla valtavan kokoisen aterian…ja lohturuokaa tietenkin. ”Raskas päivä tai raskas opiskelu/työviikko takana, pitäisikö hakea vaikka pitsaa”, siinä erittäinkin käytetty tekosyy. Tai vaihtoehtoisesti ”olipas hyvä päivä/viikko, pitäisikö herkutella” ja sitten sitä pitsaa hakemaan. Olen ollut kyllä kiinnostunut hyvinvoinnista, liikkumisesta ja terveellisistä elämäntavoista kauemman aikaa mutta tyydyin kuitenkin jatkamaan noita vanhoja elämäntapojani eri tekosyiden peittelemänä vuosikausia.

Muutama vuosi takaperin innostuin salilla käymisestä ja sain ajatuksiini kipinän aloittaa terveellisemmät elämäntavat. Tilasin intoa täynnä itselleni pari vuotta sitten kolmen kuukauden mittaisen ruokavalio- ja treeniohjelman ammattilaiselta, jota noudatinkin sen vajaan kuukauden… (Sori Jiipee!) Sen jälkeen aloin jo lipsumaan ruokavaliosta ja kesäloman koittaessa taisi ne terassit alkaa kiinnostamaan treeniä ja omaa hyvinvointia enemmän. Näin jälkeenpäin ajateltuna, en ollut vielä tuolloin valmis todellisuudessa sitoutumaan treenaamiseen ja ruokavalion noudattamiseen pitkällä tähtäimellä. Oli paljon helpompaa palata takaisin vanhaan, tuttuun ja turvalliseen elämään  ja perustella loputtomin tekosyin itselleni huonojen ratkaisujen valintoja. Silloin sain vielä hiljennettyä sen muutoksen äänen ja tarpeen sisälläni.

Vuodet 2011 – 2014 olivat elämässäni hektistä aikaa opintojen suhteen. Aloitin syksyllä 2011 Lapin ammattikorkeakoulussa tradenomin opinnot ja tavoitteenani oli saada tutkinto suoritettua kolmessa vuodessa siihen varatun 3,5 vuoden sijaan ja täten valmistua keväällä 2014. Valmistuin keväällä 2014 ja kevät oli melkoista rumbaa opinnäytetyön, syventävän harjoittelun ja muiden viimeisten kurssien suorittamisen parissa. Niin sanottu ”loppukiri” opinnoissa kesti mulla semmoset parisen vuotta. Ja pitihän aikaa jäädä myös opiskelujen ulkopuoliselle elämälle kuten parisuhteelle, koirille, ystäville ja perheelle.

Marmelaadi valmistuu

2014

Ruuhkavuodet verottivat

Olin niinkin onnekas, että sain heti valmistumisen jälkeen töitä samasta paikasta, jossa suoritin syventävän harjoittelun ja työsuhde jatkui vuoden 2014 loppuun saakka. Viime kesänä liikuin vielä jokseenkin aktiivisesti ja olin hetkellisesti kiinnostunut useistakin erilaisista hyvinvointiin liittyvistä asioista mutta syksyn tullessa minulla ei mukamas ollut aikaa huolehtia itsestäni senkään vertaa. Ja korostan vielä sitä, että vaikka liikuinkin aktiivisesti mutta epäsäännöllisissä pätkissä, syömistottumuksiani ei edes voinut nimittää minkään sortin ruokavalioksi. Se oli enemmänkin syömättömyyttä, kahvipaastoa ja nälän siirtämistä iltaan, jolloin jääkaapin ovi sitten kävikin koko päivän edestä.

Viime syksynä elämäntavoissani kävi tosiaan aikalailla totaalinen repsahdus, pimeän syksyn tullen ja raskaiden työviikkojen jälkeen palkitsin itseni viikonloppuisin esimerkiksi tapaamalla ystäviäni paareissa tai syömällä roskaruokaa. Liikkuminenkin jäi koirien ulkoiluttamisen tasolle ja salikortti keräsi pölyä kotona. Tämä kokonaisuus painoi mieltä mutta hiljensin taitavasti oman ääneni ja jatkoin vain elämää. Olin väsynyt ja turhautunut itseeni, vetasin aamulla vaan villatakin niskaan ja menoksi.

Marmelaadi

Lokakuu 2014

Me lähdettiin avokkini kanssa viime vuonna joululoman viettoon Etelä-Pohjanmaan kauniisiin maisemiiin. Uudeksi vuodeksi ajelimme mökille Kainuuseen jossa aika kului lepäilllen ja lähinnä nukuin siellä viikon. Kerättyäni voimia kaikessa hiljaisuudessa, mie uskalsin hieman raottaa sitä mielenkirstua, johon olin omat ajatukseni kuluneiden vuosien ja erityisesti syksyn 2014 aikana sulkenut. Kyllä veti nöyräksi ja hiljaiseksi se retki omiin ajatuksiin….

Itsensä kohtaaminen ja ajatusten herättely

Me lähdettiin loppiaisen tienoilla takaisin kotia Rovaniemelle ja päätin nähdessäni oman peilikuvani, että nyt saa riittää! Ei enää tekosyitä, ei enää ajatusten hiljentämistä vaan nyt on asioiden muututtava. Peilistä katsoi väsynyt, pöhöttynyt ja ankean harmaa Marru. Peilikuvaan katsominen herätti ajatukseni mutta ulkoista olemusta tärkeämpänä pidin sitä omaa sen hetkistä henkistä vointiani ja jaksamista. Väsynyt kuvaa parhaiten oloani. Olin väsynyt, fiilikset ailahtelivat ja kiukutti.

Mie sanoisin, että elämäni on ollut muutoksen tilassa kuitenkin jo pidemmän aikaa mutta konkreettinen herääminen omien elämäntapojen epätasapainoon tapahtui tuolloin vuodenvaihteessa 2015. Eihän se sormia napsauttamalla käynyt, vanhoista elämäntavoista on vaikeaa päästä eroon ja itseään joutuu puskemaan monillakin tavoin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Uudet asiat ja vaaditut muutokset pelottavat, ne ärsyttää, stressaa ja vaikeuttaa arkielämää – jos antaa mielen alkaa niin ajatella. Mie kävin alkuvuodesta todella ristiriitaisiakin keskusteluita itseni kanssa.

Marmelaadi

Tammikuu 2015

Muutos- ja oppimisprosessi pois vanhoista tavoista ja tottumuksista kohti uutta, terveellisempää, tasapainoisempaa, energisempää ja onnellisempaa elämää sai alun tammikuussa avokiltani saamasta syntymäpäivälahjasta. Sain häneltä lahjakortin fysioterapeutille, joka työskentelee myös valmentajana samalla salilla, jonne minulla on salijäsenyyskin. Mie menin sinne saadakseni apua vuosikausia kestäneeseen alaselkäkipuun. Pari kertaa käytyäni fyssarilla hieronnassa, sain häneltä intoa ja motivaatiota taas treenaamiseen ja hän teki minulle sekä koti- että salitreeniohjelmat selän vahvistamista varten. Mie hankin kotiin jumppapallon ja Triggerpointin ja tein helmi- ja maaliskuun ajan aikalailla pelkästään kotitreeniä. Kynnys lähteä salille ihmisten ilmoille oli kasvanut koska edellisistä kerroista oli jo kulunut ikuisuus..mie jatkoin kotitreenin myötä ajatustyötäni omaa asennettani kohtaan.

Lisämotivaatiota ja vahvistusta uusien elämäntapojen ylläpitämiseen minulle toi ystävän kanssa tehdyt hyvän mielen vesijuoksutreenit. Me ollaan käyty Johannan kanssa kevään mittaan useamman kerran viikossa aamu-uinnin aikaan kurvailemassa uimahallissa. Tyyli saa olla vapaa ja välillä sitä tehdään treenin kannalta ja välillä se menee enemmänkin kuviokellunnan ja saunomisen puolelle.. varsinkin jos altaassa käydään läpi loppupäivän ruokalistaa, nams! Parasta on juttelut ja yhteinen ajanvietto, eihän tämä liian vakavaakaan saa olla!

Jumppapallo ja uudet treenikengät.

Kevät oli itsetutkiskelun aikaa isolla iillä. En ole vuosikausiin ollut näin lähellä omia ajatuksiani ja näin rehellinen itselleni.

Mie sain lisäintoa liikkumisen aloittamiseen myös liityttyäni Facebookin kyykkyhaasteeseen. Otin päivittäiseksi tavaksi tehdä kyykyt käydessäni lenkillä viereisen pienen järven jäällä koirien kanssa. Mie huomasin, että pikkuhiljaa mie tein päivittäin kotitreeniä ja lenkkien yhteydessä kyykkyjä. Sen myötä mie taas aloin kiinnittämään hieman enemmän huomiota ruokavaliooni. Mieliala ja yleinen fiilis nousi kuin aamuinen aurinko! Ja olin hieman hämillänikin…mie saatoin olla tyytyväinen itseeni pitkästä aikaa kun huomasin voivani paremmin ja olin ottanut ensimmäiset askeleet kohti haluamaani muutosta. Tätä ihmistä en ollut pitkään aikaan tavannut.

Smoothie

Muutos on mahdollista, uuden elämän alku koitti kun uskalsin muuttua.

Mie näin maaliskuun alussa Facebookissa Motivire-yrityksen päivityksen, jossa mainostettiin heidän järjestämäänsä ”Kesäkroppa 2015”- valmennuspakettia. Ideana oli kuuden viikon mittainen nettivalmennus, johon sisältyi ruokavalio ja päivittäisiä kotitreenejä. Kaikessa hiljaisuudessa maksoin valmennuksen (kokonaiset 12,95€) ja pääsin suljettuun nettivalmennusryhmään.

Ajatelma

Siitä alkoi sitten virallisesti tämä matka, jota kuljen edelleen hymyssä suin. Kuuden viikon aikana löysin itsestäni intohimoisen salityären ja lenkkien pituus on kasvanut koirienkin kanssa. Mie olen oppinut arvokkaita asioita ruokavaliostani. Syön nykyisin viidesti päivässä ja päivä käynnistyy aamiaisella! Kahvinjuonnin määrä on kaiketi laskenut muutamaan kuppiin päivässä, sillä kahvia ei yksinkertaisesti tee mieli enää litratolkulla kun syön tasaisesti 3-4h välein. Vedenjuonti on erittäin tärkeä osa päivää ja nykyisin kuljetankin Dermosilin juomapulloa joka paikassa mukana. Kiitos Johanna vinkistä! Tästä silikonilla suojatusta lasipullosta vesi maistuu paljon raikkaammalle eikä siitä liukene mitään ylimääräistä kehoon, toisin kuin joistain muovipulloista sanotaan liukenevan.

Toukokuu 2015

Alla on vasemmalla minusta kuva nettivalmennuksen alussa ja oikealla sen päätyttyä. Kiloja on lähtenyt loppiaiselta n. 7kg ja senttejä vyötäröltä sekä lantiolta reilut 12cm. Paluuta vanhaan elämään ei ole, rakastan uutta, nykyistä elämääni liian paljon tehdäkseni sen suhteen kompromisseja. Fysioterapeutin kanssa jatkamme yhteistyötä valmennuksen saralla ja viemme treenaamisen seuraavalle tasolle. Odottelenkin innoissani uutta ruokavaliota ja kolmiosaista treeniohjelmaa.

Kuuden viikon muutos

Puhun ”nykyisestä” ja ”vanhasta” elämästäni sillä muutos vanhan ja nykyisen Marrun välillä on merkittävä, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Olen kulkenut tässä vajaan puolen vuoden aikana melkoisen tien kivikkoineen ja auringonpaisteineen ja matka jatkuu edelleen. Ei kai ihmislapsi ole koskaan ns. valmis kulkemallaan tiellä vaan elämällä meille loputtomasti opetettavaa itsestämme. Eikä koskaan ole liian myöhäistä muutokseen, jos sitä todella haluaa! Usko itseensä ja omiin tavoitteisiin vie meidät kohti haluamaamme elämää mutta se vaan vaatii sitkeyttä, lujaa tahtoa ja ainakin omalla kohdallani lähimmäisteni tukea. Tässä onkin sopiva kohta kiittää omaa rakasta Artturiani, isosiskoani Jaanaa ja läheisintä ystävääni Piaa. Ilman teitä, teidän tsemppiä ja loputtomia kannustuksia tämäkin tytöntylleröinen saattaisi vielä tyytyä vähempään kuin mihin todellisuudessa pystyykään. Artturi oli mulle todellinen tukipilari ja tsemppari, jotta pääsin syömisrytmiin kiinni enkä lipsunut ja Pia – me ollaan vietetty varmaan puolet vuorokaudesta puhelimen päässä, jos riittääkään! Jaana on tukenut ja kannustanut minua toiselta puolelta Suomea. Elämän kokoinen KIITOS kuuluu teille rakkaat!

Niinhän sitä sanotaan, että mikään ei tule elämässä ilmaiseksi. Olen mainio esimerkki siitä, että saavuttaaksesi esimerkiksi paremman kunnon ja terveellisemmät elämäntavat, riittää kun tähtäät perukseltaan terveelliseen ruokavalioon. Ja yhdistämällä siihen riittävän määrän liikuntaa, lisäät omaa hyvinvointiasi. Mie aloin syömään enemmän ja aineenvaihdunta räjähti käsiin! Ei kait parempaa voi olla, kun saa syödä hyvällä omalla tunnolla ja paljon! Energiamäärän kasvaessa jaksaa luonnollisesti liikkuakkin enemmän. Palkinnoksi olen saanut uuden, onnellisen, tasapainoisemman ja kiitollisemman elämän.

Kunnon Paikka

Haluan korostaa, että elämässä ei ole kyse vain suorittamisesta ja ääripään tavoittelemisesta, mikä tuntuu olevan nyky-yhteiskunnassa monessakin asiassa olettamus ja vaatimus. Tämän saman näkee ajoittain myös esimerkiksi äärimmäisen tiukkojen ruokavalioiden ja treeniohjelmien kohdalla. Kehotan ihmisiä olemaan kuitenkin lempeitäkin itseään kohtaan, liian tiukat vaatimukset ja nopeat saavutukset voivat viedä sudenkuoppaan. Itseään ja kehoaan tulee rakastaa ja kunnioittaa.

Hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta, jotka yhdessä muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Kroppa tarvitsee ravintoa jaksaakseen ja hyvinvoiva keho tukee hyvinvoivaa mieltä. Kroppa tarvitsee myös liikuntaa ja virkeä kroppa tukee virkeää mieltä.

Ajatelma

Tässä minun alkumatkani tarina ja taustoja. Matka on vasta aluillaan ja otan avosylin tulevan vastaan. Kaikki päivät elämässä eivät ole hyviä, aina ei jaksaisi salitreeni innostaa tai tekisi mieli lipsua herkkujen puolelle..silloin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään, mitä ne sinulle koittavat kertoa? Liiallinen ääripään tavoittelu ei ole hyväksi, herkkupäiviä pitää olla ja lepopäivien tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Terveellisten elämäntapojen pitää kulkea käsi kädessä arkielämän kanssa eikä hankaloittaa sitä. Muutos ei vaan tapahdu hetkessä sillä uuden opettelu vie aikansa. Mie hiljensin ajatukseni pitkäksi aikaa. Nyt olen tehnyt itseni kanssa lupauksen, että siihen en enää sorru.

Jokaiselle on olemassa se sopiva ja oikea elämäntyyli, oletko jo löytänyt omasi? Elätkö sellaista elämää, mitä mielesi ja kehosi haluaa?

Ajatelma

Tervetuloa seuraamaan Marmelaadin matkaa kohti hyvinvointia!

Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia myös

Facebookissa ja Instagramissa