Kun uni ei tuu..ajatuksia unen merkityksestä

Uni – ystävä vai vihollinen?

Heippa kaikille ja mitä parhainta vuotta 2017! Miten vuosi on lähtenyt käyntiin? Mie olen kirjoittanut tästä uniaiheesta ensimmäisen luonnoksen blogiini jo viime syksynä ja tänään päätin kirjoittaa jutun julkaisua varten valmiiksi. Uni, unenlahjat, unenmäärä ja laatu ovat pyörineet omissa ajatuksissani viimeisen muutaman kuukauden ajan. Mie olen todella herkkäuninen ja me ollaan usein avokkini kanssa vitsailtu siitä, että mie voisin joskus ottaa hieman hänen unenlahjojaan itselleni. Omalla kohdallani unen laatuun ja määrään vaikuttaa todella paljon arkiset asiat velvollisuuksineen, stressi, ruokavalio ja oma mieli. Mie olen malliesimerkki siitä kuinka kovan paineen alla uni karkaa jonnekkin naapuriin ja mie olen hereillä omien ajatusteni kanssa aamun pikkutunneilla. Olen sivunnut tätä aihetta blogissani aiemminkin ja silloin muistaakseni kerroin ystäväni kanssa käydystä keskustelusta, jonka loppuyhteenvetona oli lausahdus ”ei niitä maailman ja elämän ongelmia ole ennenkään aamuöisin ratkottu”.  Mie sain kiinni tuosta ajatuksesta ja yleisesti ottaen olen saanut nukuttua paremmin elämäntapamuutokseni myötä, aloitettuani säännöllisen ruokavalion ja joogan.

img_20170103_083826

Lukijat ovat päässseet blogissani lähemmäs minua ja ajatusmaailmaani ja läheiset tietävät sen, että tällä hetkellä haasteita riittää erityisesti terveyden saralla. Mie en ala tässä nyt erittelemään syitä/aiheuttajia mutta viime syksy ja alkuvuosi ovat olleet kohtalaisen kovia meille. Viimeisen puolen vuoden aikana elämässä vastaantulleet yllätykselliset tilanteet ja tapahtumat ovat vaikuttaneet minuun ja terveyteeni siinä määrin, että tällä hetkellä mie olen sellaisessa univajetilassa ja tämä vaikuttaa minun päivissäni aikalailla kaikkeen. Unettomuus aiheuttaa väsymystä, ärtymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä, ruokahaluttomuutta, vetämättömyyttä ja vaikutukset tuntuvat kehossa ylirasituksena. Kuulen kuinka kehoni huutaa unta ja haluaisinkin antaa kropalleni ja mielelleni sen mitä ne tarvitsevat mutta ollessani tällainen murehtija, teen nukahtamisesta ja nukkumisesta ylipäätänsä itselleni vaikeaa päästäessäni ajatusten pyörremyrskyn valloilleen. Mikähän siinä muuten on, että silloin kun ne silmät sulkeutuvat saa ajatukset vallan?

Kuinka tähän tilanteeseen ajauduttiin? Mie olen tiedostanut minkälaisia ongelmia mulla unen suhteen on mutta jollain tapaa mie olen ollut lamaantunut ja odottanut ”tämän menevän ohi”. Nyt mie olen kohdannut ajatuksiani ja mie tiedän ajatustasolla mitkä asiat mulla tätä jatkuvaa univajetta pitää yllä, ja tiedostaminen tuntuu samaan aikaan hyvältä ja lamaannuttavaltakin. Tiedän, että seuraava askel se, että mie annan keholleni lepoa ja energiaa ravinnon muodossa ja teen restoratiivisia joogaharjoituksia, jotta elimistö saataisiin jälleen tasapainoon. Sen olen myös saanut todeta, että univajeen myötä tunnen jälleen stressihormonien vaikutukset kehossani voimakkaana ja jatkuva asioista huolehtiminen ja murehtiminen antavat ikäänkuin luvan kortisolille elää ihan valloillaan kehossani. Ikäänkuin mie olisin oman kehoni vanki ja stressihormonit pitävät juhlia kehossani ympäri vuorokauden.

img_20161223_083146

Asiat kuten väsymys, uupuminen, burnout ja muut stressiperäiset olotilat eivät ole sellaisia asioita, joita ihminen mielellään myöntää omalla kohdallaan eikä varsinkaan puhu niistä julkisesti ääneen. En tarkoita sitä, että omia henkilökohtaisia asioita pitäisi levitellä kaiken kansan nähtäväksi ja kuultavaksi mutta kokemusten jakaminen auttaa ja toisten kokemuksista voi myös oppia. Miekin olen jossain kohtaa näiden kuukausien aikana vain laittanut huomaamattani sellaiset läpät ohimoille, jotta katse on pysynyt kirkkaana tavoitteissa ja ajatukset niiden asioiden parissa, jotka täyttivät arkipäiväni ja viikonloppuni ja tämän mie olen tehnyt puolikuntoisena. Tässä kohtaa mie olen jo lähtenyt väärälle tielle. Tämä on jo nyt opettanut mulle sen kuinka helppoa onkaan eksyä sinne omien vanhojen tapojen pariin, huomaamattaan. Mie olen mennyt imuun mukaan puolikuntoisena ja tässä on lopputulos. Tämä ei ole ollut tiedostettua vaan mie olen siinä omassa kuplassani ajanut itseni nykyiseen tilanteeseen ja viimeistään oma terveydentila avasi silmäni. En ole ylpeä tästä nykyisestä voinnista tai siitä, että olen lähtenyt oravanpyörän imuun mukaan mutta tästäkin voi oppia.

Ihmislapsi ei tule valmiiksi koskaan, elämäntapamuutosten sisäistäminen ja uusien tapojen omaksuminen osaksi omaa arkipäivää vie aikaa. Kun elämässä on asiat ja energiat kohdillaan, tukee se myös sitä, että ihminen kantaa huolta hyvinvoinnistaan ja tekee niitä päivittäisiä hyviä valintoja oman hyvinvoinnin näkökulmasta ja silloin kun me kohtaamme vastoinkäymisiä, voi askeleet alkaakkin johdattelemaan meitä takaisin lähtöpisteeseen. Se on ihan luonnollista mutta siltikin meillä on ne eväät hyvään ja hyvinvoinvaan elämään käsissämme ja erityisesti väsyneinä ja heikompina hetkinä läheisten tuki ja kannustus on se, mikä kannustaa myös niiden omien hyvien valintojen tekemiseen. Mietin myös sitä, että miksi vastoinkäymisten kohdatessa palaamme takaisin ei-toivottujen tapojen pariin kuten esimerkiksi tunnesyömiseen, jolloin stressaantuneena ihmisen tuntuu olevan luonnollisempaa valita se herkku terveellisen ravinnon sijaan vaikka se terveellinen, laadukas ravinto ja energia kuitenkin tukisi enemmän meidän hyvinvointiamme..ja sen me tiedämme, myönsimmepä sitä tahi emme.

img_20161211_103813

Omalla kohdallani taisi käydä sellainen klassinen vauhtisokeus, jonka mukana sitä juoksi eteenpäin, eikähän tämä siis ensimmäinen kerta ollut. Minkälaisia tunteita tilanteessa havahtuminen minussa herätti? Häpeäntunnetta, kiukkua itseään kohtaan, turhautumista ja viimeisimpänä on tärkein: hyvää oloa siitä, että mie rohkenen myöntää asian laidan itselleni havahduttuani tilanteen keskeltä. Mie oli yllättynyt, että mistä moiset positiiviset ajatukset nousi kaiken sen väsymyksen keskellä..kunnes ymmärsin, että mie olen oppinut ja sisäistänyt sen verran näitä uusia toimintatapoja omassa elämässäni, että uskallan myöntää itselleni sen tilanteen. Tällaiselle entiselle suorittajalle, joka on jo oppinut uusia ajatusmalleja esimerkiksi siitä, mikä on riittävästi mutta on lipsahtanut takaisin itselleen liian vauhdikkaaseen oranavanpyörään, tällainen rohkeus antaa lisätsemppiä.

Vuosi 2016

Tunteet pinnassa

Kulunut vuosi on ollut todella raskas, koetteleva ja haastava. Erityisesti syksy koetteli fyysistä terveyttä ja henkistä kanttia mutta tilanteet toivat elämääni uusia upeita ihmisiä mukanaan enkä ole koskaan kokenut olevani näin rakastettu. En tarkoita nyt rakkautta parisuhteessa vaan sitä voimakasta tunnetta ja sidettä, jonka koen ympärillä olevien ihmisten seurassa. Parisuhteessa olen rakastettu ja minulla on se oma puoliskoni vierellä. Kahden ihmisen keskinäisen kunnioituksen ja yhteen puhaltamisen merkitys on kuluvan vuoden aikana korostunut ja arkielämä haasteineen on koetellut myös kotona mutta näistä huolimatta mie koen saaneeni enemmän kuin mistä olen joutunut luopumaan ja erilaisista tilanteista selviäminen on vahvistanut meidän parisuhdetta entisestään. Se on uskomatonta, kuinka voimakkaasti mie olen saanut voimaa, energiaa ja uskoa läheisten kanssa jakamistani hetkistä. Te rakkaat tiedätte sen, olen elänyt viimeisen kuukauden todellakin tunteiden vallassa ja antanut fiilisten kulkea vapaasti sillä koen, että minun ei tarvitse pidätellä mitään. Se vapauden tunne on uskomaton enkä enää häpeile omia tunteiden purkauksiani ja sillä on ollut iso vaikutus minuun. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että mie olen käytännössä hyväksynyt itseäni sen sijaan, että ensimmäisenä pyrkisin muuttamaan omaa käytöstäni. Minusta on ihanaa olla mie!

mie

Loppuvuosi toi korviini todella suuria uutisia, jotka vapauttivat jotain minussa uudenlaista voimaa uskoa itseeni ja omiin valintoihini. Vuosikausia seurannut epäilys omien kokemusten ja tuntemusten pohjalta sai vahvistuksensa ja mie sain vapautukseni. Kiitos Heli muuten aiheeseen liittyvästä treeni- ja keskusteluhetkestä. Mie olen todella onnekas kun saan jakaa elämäni oman rakkaani ja parhaan ystävän, sekä ystävien ja perheen kanssa. Tänä vuonna ihmisten tuen ja uskon merkitys on korostunut ja esimerkiksi facen messengerissä kulutettu aika ja vaihdettujen viestien määrä ystävien kanssa rikkoo kevyesti ennätykset. Elämä on antanut minulle lahjaksi upeita, kauniita ja hyväsydämisiä ihmisiä, joiden olkapäähän mie olen saanut nojailla ja joiden kanssa olen saanut viettää hulvattomia hetkiä. Te olette se elämän suola!

Kevät toi tullessaan uuden työpaikan ja sen myötä olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja päässyt tutustumaan mahtaviin naisiin, joiden kanssa omat fiilikset rentoutuu ja sen myötä oma tekeminen tuntuu luontevalta. Kesällä mie tutustuin kasviuutepohjaisiin Nu Skin- tuotteisiin ja ilokseni saan ilmoittaa, että mie olen nyt pätevöitynyt tuotteiden myyjä! Mie olen tästä tosi innoissani ja tuotteiden parissa työskentelyn myötä olen saanut aivan uudenlaisia tilaisuuksia ja päässyt myös haastamaan itseäni. Terveyteni tilanne on parantunut loppuvuotta kohden ja syksyn aikana löysin itsestäni sen joogaajan, jota olen jo odotellutkin. Joogan merkitys vahvistui ja ns. ”inhokki asanoista” kehittyi lemppareita ja liikkuvuuden kehittymisen myötä olen saanut aivan eri tavalla irti esimerkiksi WellnessLoungen wallltrainingtunneista.

walltraining2hyppy2ylosalashoover

apk

Mie haastoin vuoden aikana itseäni erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla Liikuntakeskus Kunnon Paikassa ja hymyssä suin muistelen vuoteen mahtuneita tunteja ja sitä tunteiden kirjoa, jonka niille osallistuessani koin! Monipuolinen liikunnan harrastaminen ja erilaisten lajien kokeileminen on rohkaissut minua ja opettanut sen, että oletus epämukavuusalueesta ei välttämättä aina pidä paikkaansa sillä kokeiltuani uusia lajeja, olen saanut todeta että ennakkoluuloni on ollut turhaa. Mie olen saanut kannustusta kannssatreenaajilta ja mikä parasta, olen tutustunut tunneilla ihmisiin, joiden kanssa yhteydenpidosta on tullut jokapäiväistä. Sydämeni pakahtuu kiitollisuudesta!

leuanveto ilonkauttakelkkaköydetDSC_1613-1

Keväällä fyysinen kuntoni oli huipussaan ja vuoden Arctic Challenge 2016  oli oman kesäni kohokohta. Kiitos Marjo seurasta, keväällä otetaan jälleen akoista mittaa Levillä uuden tapahtuman merkeissä. Tällaiset yllytyshullut ihmiset rohkaisevat minuakin kokeilemaaan omia rajojani.

IMG_20160723_113929 IMG_20160724_112234IMG-20160724-WA0007

Sydän auki

Mie otan avoimin mierlin ja sydämin vastaan tulevan vuoden ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta jätän kuluneelle vuodelle lämmöllä jäähyväiset.

Kohti uusia seikkailuja ❤

taapv

Hektisiä hetkiä

Joulukuun loppukiri

Hei kaikille! Blogi on jäänyt vaille kerrontaa erityisesti viimeisen kuukauden ajalta, sillä joulukuu on vilahtanut ohitse yhdessä silmänräpäyksessä. Katsoin, että olen kirjoittanut edellisen kirjoituksen itsenäisyyspäivänä..”vastahan se oli??”  Viikot ja päivät ovat olleet erittäin kiireisiä, hektisiä ja antoisia ja niin kauan kun tiedän, että tämä jatkuva kiire on väliaikaista, eli tässä tapauksessa mie mie ohjaan asioita ja valitsen tekemisen kohteen, hulina tuntuu hyvältä. Mie olen edelleen kuitenkin opettelemassa tätä ajanhallintaa enkä missään nimessä ole kuin taikasauvaa napauttamalla muuttunut vuoden aikana eri ihmiseksi mutta koen, että oma asenteeni on nykyisin minulle parempi.

Joulukuun hulinaa kuvastaa mainiosti yksi torstaipäivä, jolloin mie esitin itselleni kysymyksen ”miten meni noin niinkuin omasta mielestä?”, huomatessani iltapäivällä, että olin kulkenut päivän ripsivärit vain toisessa silmässä ja paita nurinpäin. Näiden havaintojen tekemisen jälkeen mie laitoin maitopurkin puhelimen laturin viereen ja löysin puhelimen jääkaapista sen soidessa siellä.. Tämän iltapäivän jälkeen totesin vain kevennykseksi, että onneksi en ollut sinä kyseisenä päivänä ja siinä väsymystilassa autonratissa. Kyseiselle viikolle mahtui useampi vastaavanlainen tilanne ja mie päädyin silloin sellaiseen ajatukseen, että tämä toilailu olkoon se mun oma väsymyksen mittari, tästä mie tunnistan sen koska minun olisi parempi mennä nukkumaan, hahah!

valoa

Nykypäivän trendi on tuntunut pitkään olevan se, että ihmisen pitää painaa niin pitkään, jotta väsyy, osoittaakseen olevansa sitoutunut itselle tärkeisiin asioihin ja uraansa. Onneksi tätä ajattelua on noussut haastamaan ihmisten yleinen kiinnostus omaa hyvinvointiaan kohtaan ja se tuo uutta ajateltavaa useille ihmisille sinne oravanpyörään.

gizmo

Nautiskelin joulun aikana parina päivänä Ounasmetsän hiljaisuudesta ja ulkoiluhetkistä koirien kanssa. Yksi meidän lempipaikoista lenkkeillä on jäällä, koska siellä on tilaa koirillakin kirmailla vapaana ja mie nautin siitä maisemasta, joka mulle avautuu. Parhaimmillaan me neljä ollaan ainoat paikallaolijat ja niissä hetkissä on usein mukana sellainen rauha. Valtaosan ajasta mie olen solmussa kolmen koiran hihnojen kanssa ja pyörin epämääräisenä myttynä pitkin mättäitä mutta niissä aamun hetkissä on sellaista hiljaista omaa taikaa. Ne hetket luo mulle sellaisen kokonaisuuden, jossa on tilaa hengittää raikasta, puhdasta ilmaa ja sitä hetkeä, jossa mie saan olla pysähdyksissä.

taustaa

Me voidaan kieltää ajatuksia, työntää niitä sivuun, taakse, istua niiden päällä ja vaikka sulkea ne jonnekkin laatikkoon lukkojen taa..mutta silti ne suljetut ja kohtaamattomat tunteet sykkii siellä pinnan alla ja vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämään, haluttiin sitä tai ei. 

Arvokas oppi

Mie olen oppinut kuluneen vuoden aikana tärkeän asian ja se on se, etten haali ympärilleni liikaa isoja projekteja enkä lupaa sitoutua 100% kaikkiin vaan minulle sopii paremmin asioiden valikoiminen ja arvottaminen. Tarkoitan tässä tapauksessa sitä, että mie elän sen arvomaailman mukaista elämää ja oman arvojärjestyksen luominen auttaa minua ajanhallinnassa erityisesti silloin kun huomaan että se ”to-do-lista” pyörii mielessä mutta en saa oikein ajatuksistani otetta, jotta pääsisin aloittamaan varsinaista tekemistä asioiden äärellä. Mie olen pitkään ajatellut kontrollin pitämisen elämässä minua auttavana asenteena mutta enää mie en asioiden johtamisella tarkoita sellaista vahvaa kontrollin ylläpitämistä ja oman elämänsä ”valvomista” rystyset valkoisina kaikesta siitä puristamisesta (jota olen itse vuosikausia tehnyt) vaan ennemminkin sellaista pehmeämpää suunnannäyttämistä, itsensä kuuntelua ja sen väsymyksen tunteen sallimista. Senkin saa sanoa ääneen, että on väsynyt! Jos uskaltaa. Omien tunteiden toteaminen ja kohtaaminen kertovat meille monta asiaa ja minusta ihan kaikenlaiset tunteet olisi syytä kohdata sillä se vapauttaa uskomattoman määrän energiaa ja sellaista uudenlaista potentiaalia meissä, tarjoaa meille ilon, onnistumisen ja kipupisteiden kohtaamisten kautta uusia mahdollisuuksia. Tunteiden kohtaaminen purkaa pelon tunnetta aiheuttavia muistoja, tilanteita ja antaa meille tilaa hyväksyä itsemme ja sallia meidän rakastaa itseämme.

Mie löydän edelleen itseni tilanteista, jolloin huomaan, että olen vetämässä itseäni liian tiukille aikatauluille ja nykyisin sen kaiken suorittamisen ja asioiden ahmimisen sijaan mie kuitenkin teen kompromisseja ja osaan sanoa sen ei-sanan, jotta saan säilyttää elämässä myös niitä asioita mitkä ovat energiaa antavia, jotta se hyvä fiilis omassa tekemisessä säilyy. Käyn tosin usein kokeilemassa sellaista ns. rajan ylitystä eli olen jo ajatuksissani haalinut lisää tekemistä tai minulle on tarjoutunut jokin hienolta tuntuva mahdollisuus ja mie olen ollut alkamassa uusien asioiden pariin kun se ajatus on herännyt. ”Ehdinkö mie tehdä sitä?” Ja saan sellaisen kivan kiksin silloin kun totean itselleni, että ei, nyt ei valitettavasti ole aikaa..koska huolimatta siitä, että sanassa on vain kaksi kirjainta, tuntuu se pitkältä ja vaikealta, miltei mahdottomaltakin sanoa. Ja sitä se on ollutkin silloin parisen vuotta sitten. Mie en osannut sanoa ei. Tämä on monille tuttua ja huomattuani kuinka vahvasti tämä asenne on aikoinaan elänyt minussa, olen palannut kerta kerran jälkeen asian äärelle. Mie haluan ja olen valmis luopumaan niistä viimeisestäkin rippeistä, mitä mie kuljetan pieninä hiukkasina mukanani vanhasta minästä. 

Iloa päivääsi 💙

Matkalla mutta määränpäässä?

Eteisessä

Näin alla olevan kuvan teksteineen Instagrammissa ja tekstin luettuani tunsin tämän ajatuksen kotoisaksi. Sanat muodostivat lauseet, joiden merkitys sai valot syttymään tuolla mielen sopukoissa ja samalla hetkellä kun luettu teksti sai aikaan kotoisan tunteen, antoi se myös uuden ja inspiroivan näkökulman omaan ajatteluuni. Tämä oli jotain sellaista, mitä mie olin kaivannutkin sillä elän itse muutosvaiheessa ja olen sulkenut takanani ovia samalla uusien ovien avautuessa mutta mie olen viettänyt pitkiäkin aikoja ns. kahden oven välissä, siellä eteisessä.

somekuva

Many speak of opportunities — ”When one door closes, another one opens.” But rarely about the hallway. The transition. The in between where you are headed. The hallway doesn’t have to be a scary, dark, endless confusion – it can be a space of massive transformation, great memories, and peace.

Tämä nosti ajatuksiini muiston; mie olen käynyt keväästä asti Kärnän Katin ohjattavana Askel Työnohjauspalveluiden tiloissa Niskanperällä ja alkuvaiheessa teimme tähän liittyvän harjoituksen. Eteeni levitettiin kuvia erilaisista ovista, joista mie valitsin kaksi; ensimmäisessä kuvassa oli tumma ja massiivinen iso puinen ovi ja toisessa kuvassa oli kaksi turkoosia ovea. Lyhykäisyydessään kerrottuna mie elin silloin keväällä ajassa jolloin olin päässyt ”luopumisen matkalle”, sillä olin päästänyt irti joistakin vanhoista asioista ja ihmisistä mutta ovi oli vielä raollaan ja prosessoidessani näitä ajatuksia mie huomasin ettei oven kokonaan sulkeminen vielä onnistunut. Vaikka se ei ei ollut paljoa raollaan niin silloin oli kuitenkin olemassa asioita, jotka minun piti käsitellä ensin. Puinen iso ovi kätkee taakseen ne asiat, jotka mie halusin jättää sinne toiselle puolelle eivätkä ne enää nosta sieltä päätään ja koputtele vaan mie olen sulkenut sen nyt lopullisesti. Valitsin vaistomaisesti toisenkin kuvan ja siinä oli kaksi turkoosia ovea. Mie ihastuin tähän ohjaukseen Katin kysyessä, että missä mie itse olen, olenko sulkenut jo toisen oven takanani ja onko edessä oleva ovi vielä auki? Viihdynkö siinä tilassa missä olen, mitä asioita olen käsitellyt ja raahaanko esimerkiksi tiedostamatta vanhoja asioita perässäni? Harjoitus sai minut pohtimaan, että olenko tietoinen omasta elämästäni, kokemistani tunteista ja muodostuuko elämäni sellaisista asioista ja ihmisistä, jotka edustavat omaa arvomaailmaani? Mie olen elänyt ja elän parhaillaankin sellaista ”eteisvaihetta”, elämä muuttuu ja mie kasvan. Mie olen miettinyt paljon omia tavoitteitani ja asioita, joita haluan tulevaisuudelta mutta eläminen tässä tietyssä vaiheessa tuntuu just nyt hyvältä. Mie sain vahvistuksen siitä, että saan viettää tällä matkalla niin kauan aikaa kun minusta siltä tuntuu eikä minun ole pakko muodostaa mitään maalia itselleni sillä miehän elän jo tällä hetkellä siellä, sehän on tämä matka. Turkoosit ovet ovat jo raollaan ja avautuvat siihen eteeni kun on sen aika, kun olen tehnyt itseni kanssa riittävästi töitä ja saan mieleni auki..mie uskon että asiat alkavat hakeutua omille paikoilleen. Se on kuin itsetuntemus kasvaisi ja vahvistuisi ja aiempien loputtomien empimisten ja epävarmuuksien sijaan huomaakin itse kannustavansa itseään uusien asioiden pariin. Tämä muutos on vaatinut aikaa. Elämä sen kaikkine kokemuksineen, tilanteineen, valintoineen, päätöksineen ja ihmiseen on vaikuttanut minäkuvaan, siihen kuinka se muodostuu ja millaisena koemme itsemme juuri tällä hetkellä. Meihin vaikuttaa todella monet asiat ja käytöksen sekä ajatusten takana voi olla vuosikymmeniä sitten opitut tavat ja omaksutut asenteet..miksi me sitten yleensä olemme niin mahdottoman malttamattomia sen oman ”etenemisen” ja ”kehittymisen” suhteen? Me haetaan usein jotain konkreettisia mittareita tuloksia varten ja katse suuntaa sinne asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, ajatuksissa on ne halutut lopputulokset ja mietiskellään mahdollisesti jo että ” mitä seuraavaksi, mitäs sitten kun tämä projekti saadaan päätökseen”? Tästä mie tunnistan itsenikin, olen ollut samanlainen enkä tarkoita etten uskoisi tavoitteellisuuteen, säännöllisyyteen tms mutta olen itse viimeaikoina kokenut saavani enemmän irti elämällä samaa tahtia ja rytmiä jokapäiväisen elämän kanssa ja tuomalla ajatuksia takaisin nykyhetkeen ja tilaan.

Mie haluan kailottaa ääneen tätä intoa, niitä pieniä pirskahduksia ja riemun kiljahduksia mitä olen saanut kokea sen jälkeen kun olen alkanut arvostamaan itseäni, sen jälkeen kun mie kävin symbolisesti sulkemassa sen ison puisen oven. Mie haluan heittäytyä näihin omiin tunteisiin ja oikein kieriä niissä sillä tuntuu aivan kuin miljoonat pienet lukot olisivat vapauttaneet minut kahleistaan. Nämä elämän loputtomilta tuntuvat mahdollisuudet, omat asenteet ja elämisen halu ohjaa pitkälle ja minun elämässä loistaa kaikki sateenkaaren värit. Mie olen antanut pikkuhiljaa niiden ajatuksille luotujen rajojen rikkoontua ja haluan heittäytyä avoimin sylin kohti tuntemattomaa..Huomaan itsessäni selkeän muutoksen siinä kuinka esimerkiksi kirjoitan ajatuksista ja jaan niitä tänne luettavaksi ja sen tuntuu hyvältä. Mulla on tämä oma pieni kirjanen, jonne saan ammentaa omaa kasvuani. Joillekin nämä ajatukset voivat olla vain sanojen helinää ja aiheuttaa ennemminkin vastareaktiona ärsytystä  mutta hei, nyt mennään niin vahvasti ja lujaa omalla tiellä että ei se mitään koska tästä riittää pohdittavaa itsekullekkin.

mie

Nyt nautiskelemaan vapaapäivästä,

xoxo Marru

 

 

 

Hyvän olon ilta WellnessLoungella

Eteerisiä öljyjä ja yin joogaa

Hei ihanat ja toivottavasti viikonloppu on ollut rakkaudentäyteinen ja jättänyt kauniita, valoa tuovia muistoja takataskuun. Meidän eilispäivä huipentui ravintola Rokan ihanaan illalliseen, tässä rovaniemeläisessä pienessä ja tunnelmallisessa ravintolassa voit aina luottaa palveluun ja makunystyrät herätteleviin annoksiin.

semifreddo

Torstaipäivä sai ihanan päätöksen kun osallistuimme äidin kanssa WellnessLoungella järjestettyyn Hyvän olon iltaan. Pääsimme kuuntelemaan Kaisa Takatalon eteeristen öljyjen tuote-esittelyä ja ilta päättyi ohjattuun aroma yin-tuntiin. Tämä oli ihana yhdistelmä ja virkistävä kokemus keskellä hektistä viikkoa. Mie olin tosi väsynyt työpäivän päätteeksi ja päällimmäisenä ajatuksissa oli kyllä sohvan valtaaminen viltin kanssa mutta jälleen kerran tällainen rentouttava ja aisteja herättelevä tilaisuus tuli vastaan oikeaan aikaan. Minusta tuntui erityisen hyvältä kun sain jakaa tämän kokemuksen Loungella  juuri sen porukan kesken. Tunnelma oli niin levollinen, lämmin ja toivotti puhtaasti tervetulleeksi..siksi itsellä tuntui niin luonnolliselta työntää niitä päivän aikana mielessä vilisseitä ajatuksia ja työpäivän päätteeksi pinnalle jääneitä kierroksia taka-alalle. Tämä tuntuu siitä syystä erityisen hyvältä koska mie olen malliesimerkki suorittajasta, joka oikein vielä tarraa voimakkaammin otteensa esimerkiksi keskeneräisiin ja työnalla oleviin asioihin  paineiden, kiireen ja stressin alla..ja nykyisin mie odotan sitä että pääsen ottamaan itselleni sen oman ajan ja ihan puhtaasti itsekkäistä syistä saan tehdä omia arkipäiväisiä valintoja. Ehken tässä nyt korostuu omalla kohdalla se identiteetin löytyminen ja omien arvojen ja ajatusten vahvistuminen. Mie uskallan hidastaa vauhtia ja kohdata itseni ja omat ajatukseni sillä elämä kantaa. Mie olen käsitellyt blogissa valtavasti omien valintojen merkitystä ja tärkeyttä, hetkessä keskittymistä ja olemista, kontrollista luopumista ja  ylipäätänsä hellittämistä ja se johtuu siitä, että oppiessani itse uusia toimintatapoja ja sisäistäessäni uudenlaisia asenteita – olen luopunut ja päässyt vapaaksi jostain sellaisesta turhasta ja energiaa vievästä, mitä en todellisuudessa kaipaa elämääni. Aiemmin koin epämukavia fiiliksiä jos asetin itseni etusijalle mutta nykyisin en enää tunne niin. Omat ajatukset ja tuntemukset vievät minua koko ajan syvemmälle siihen maailmaan, joka on minua varten ja mie ahmin itseeni niitä hetkiä, jotka kannattelee ja johtaa matkaa kohti seuraavaa päivää.

Hyvän olon ilta

Ensimmäisenä tuttuun saliin astuessamme, meidät otti vastaan jouluinen tuoksu, jota leijaili diffuuserin kautta ilmassa. Öljyn tuoksu oli miellyttävä ja pehmeä, se sopi todella hyvä Loungen tiloihin ja siksi olinkin mielissäni kuullessani että doTerran öljtjä voi tilata jatkossa paikanpäältä. Ihmisen hajuaisti on todella herkkä ja esimerkiksi jotkin tietyt tuoksut voivat palauttaa meidän ajassa taaksepäin muistojen pariin. Tällaiset eteeriset öljyt ovat omiaan vaikkapa joogaharjoitusten taustalle tai kotiin tuomaan uudenlaisia tuoksuja ja hyvinvointivaikutuksia. Mie olen törmännyt usein skeptiseen asenteeseen esimerkiksi eteerisiä öljyjä ja erilaisia tuoksuja kohtaan ja omalla kohdalla ajatukset perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin. Osallistuin mm. viime keväänä ensimmäisen kerran aromaattiseen yin jooga worshoppiin WellnessLoungella, jossa lisäsimme perinteisiin harjoituksiin tuoksuja ja se oli todella kokonaisvaltainen kokemus! Pääsette lukemaan siitä lisää täältä.

oljyt

Eteeristen öljyjen valikoimaa

diffuuseri

doTerran Diffuuseri

innostunut

(Kuvat Seija Koskela / WellnessLounge)

Kaisa esitteli meille Hyvän olon illassa doTerran-eteerisiä öljyjä ja saimme kokeilla piparminttuöljyä siten että kämmenelle pudotettiin pari tippaa öljyä ja sipaisimme pikkurillin päällä öljyä kitalakeen ja itse levitin sitä myös niskaan ja hartioihin, jonka jälkeen hengitin vielä öljyntuoksua kämmenistä ja vau! Piparmintusta tuli yksi oma lempparini. Sitruuna oli toinen mikä jäi mieleen omalla kirpeällä ja makealla tuoksullaan, joka muistutti aivan karamellia! Mie ihastuin diffuuseriin niin kovasti, että taidan tänä jouluna pyytää joulupukilta kotiin sellaista. Nyt kun työskentelen pääsääntöisesti kotoa käsin, korostuu viihtyisyyden ja ympäristön merkitys ja tämä lisäisi viihtyvyyttä ja jotenkin olen tuntenut pidemmän aikaa että eri tuoksuilla on esimerkiksi rauhoittava vaikutus ja keskittyminen tehostuu. Ilta eteni leppoisaan tahtiin ja salin täytyy iloinen, avoin ja jollain tapaa odottava fiilis..ainakin allekirjoittaneen kohdalla ajatukset ja odotukset olivat illan joogaharjoituksessa. Mie tunsin olevani oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa. Sydämessä oli lämmin fiilis kun lähdimme äidin kanssa yhdessä luomaan kokemuksia ja ympärillä oli rakkaita ihmisiä, joita yhdisti yhteiset intressit ja tavoitteet. Tavoitteella mie tarkoitan sitä oman henkilökohtaisen ja luonnollisen olotilan saavuttamista, sitä mitä me tarvitsemme juuri sillä hetkellä, ilman ylimääräistä pakottamista ja puskemista. Itse sain illasta energiaa ja hyvää fiilistä; väsymys muuttui ennemminki vapautumiseksi, rentoutuneeksi olotilaksi, jossa kiire katosi ja Kaisan ohjaaman yin joogaharjoituksen jälkeen hengitys kulki vapaammin ja kevyemmin. Tuntui mukavalta kun parasympaattinen hermosto lähetti viestiä lihaksille, että nyt on lupa olla ja hengittää, luovuttaa jännityksestä ja antaa kropan painautua suorastaan nestemäisenä mattoon…niska ja hartiaseutujen kireys ja jännitys jäi sille tielleen ja minusta tuntui että hengitys ohjaili lihaksia vaivattomasti. Oli äärimmäisen kaunista olla siinä hetkessä ja huomata kuinka uloshengitysten mukana mieli ja keho ikäänkuin puhdistuu sillä uloshengityksen mukana saat antaa kaiken sen kuormittaneen ja vanhan kulkeutua pois ja sitä myöten sisäänhengitysten mukana saat täyttää itsesi puhtaalla ja voimistavalla energialla. Kyllä, hengityksessä on suuri voima! Mulla ja joogalla on yhteinen matka ja mie koen olevani äärimmäisen onnekas kun pääsen kokemaan tällaisia tuntemuksia ja opin itsestäni uutta. Minusta tuntuu että olen aivan kuin pieni lapsi kesäloma alkaessa, intoa ja uteliaisuutta täynnä!

Mie lähdin Hyvän olon illasta pari oivallusta ja yksi kaunis kokemus takataskussa. Kiitos Seija & WellnessLounge ja Kaisa ❤

 

 

 

 

 

 

 

Saat sen mistä luovut

Yllätyksellinen elämä

Sivusin edellisessä jutussa ajatuksiani siitä kuinka koettelemukset kasvattavat meitä ja voimme saada vaikeuksien kautta asioihin uusia näkökulmia. Löysin kirjojeni seasta Tommi Hellstenin Saat sen mistä luovut-kirjan. Sattumaako (?) Ajatukseni palasivat yhä uudelleen tämän aiheen pariin,joten juttuhan siitä syntyi. Kirjan takana kulkee ajatus siitä että ihmisen kaivatessa muutosta elämäänsä, hän haluaisi saada sen aikaan omilla ehdoillaan. Tie todelliseen muutokseen kulkee kuitenkin usein paradoksien kautta; elämää ei voi hallita ja todellisen turvan löytää vain suostuessaan turvattomuuteen ja uskaltautuessaan epämukavuusalueille.

kuksat

Mie sivusin edellisessä postauksessa ajatusta siihen että uskon asioiden tapahtuvan elämässä syystä ja usein lopulta saat sen mistä luovut. 

Muu tekeminen keskeytyi ja mie jäin selailemaan kirjaa. Ajatukset jäivät pyörimään erityisesti yhden kappaleen sanoman ympärillä. Otsikko ”Saat sen mistä olet valmis luopumaan”, sai huomioni ja kappaleen luettuani tunsin lämmön tunteen sydämessäni. Tästä kappaleestä mieleeni jäivät Hellstenin sanat siitä, kuinka me vahvistumme kun löydämme ja tiedostamme heikkoutemme ja voimme saavuttaa vapauden kohdattuamme omat kipupisteemme. Tiedättekö sellaisen valtavan lämmön, kiitollisuuden ja rakkauden tunteiden aallon, joka kulkee läpi kehon kun olemme itsellemme oikeiden asioiden äärellä ja silloin kun palaset loksahtelevat luonnollisille paikoilleen rakentaen meille aivan uudenlaisen elämän mahdollisuuksineen ja valintoineen? Me voimme suhtautua tämän muutosprosessin keskellä asioihin positiivisen uteliaasti ja luottaen, negatiivisesti ja kyynisesti tai pessimistisesti manaten ennakkoon epäonnistumisen puolesta tai jotain noiden väliltä. Minun kokemus oli upea ja kertakaikkisen voimakas hetki. Aivan kuin yksi lukko olisi avautunut sydämestäni ja sen vapauttaessa painolastin rinnan päältä, hengitykseni sai jostain uutta virtaa. Se oli sellaista sykettä ja mie löysin vahvan, luonnollisen oman rytmin ja kaikkien niiden voimakkaiden tunteiden täyttäessä sisimpäni, mie luovutin kontrollista ja kaikista huolista hetkeksi ja tunsin kuin huojennuksen kyyneleet alkoivat virrata pitkin poskiani. Siinä mie sitten istuin yksin lattialla, kirjojen ja laatikoiden keskellä ja annoin tunteiden virrata vapaasti. Sivusta seuraajalle se olisi varmaankin antanut minusta hullun kuvan sillä virranneet kyyneleet vapautti tunteet iloksi ja sen myötä itku muuttui nyyhkimisen kautta naurun purskahduksiksi ja mie olin todella onnellinen. Vaikka hieman kaheli ja hullukin, mutta onnellinen.

laavu

Elämä ja tapahtumat on kuluneen vuoden aikana osoittanut mulle, että tämä Hellstenin ajatus pitää paikkansa ja mie olen saanut kokea kahdesti sen, että luopumalla turhasta ja liiallisesta huolehtimisesta ja peloista, olen saanut itselleni elämään valtavasti lämpöä ja rakkautta ja sellaisia rakennuspalasia, joista haluan omaa elämääni lähteä muodostamaan. Stressaavista tilanteista on syntynyt lopulta uusia mahdollisuuksia ja  poisluovuttamieni asioiden myötä oloni on keventynyt. Olen avoimempi ja vahvempi. Kulunut vuosi on ollut itselleni sellaista mielen puhdistautumista ja nyt tuntuu, että olen todella saanut irroitettua otteeni sellaisista minua ennen hallinneista ajatuksista, jotka eivät minua palvele. Mie olen tämän elämäntapamuutoksen alussa myös ikäänkuin luopunut itsestäni, jotta nykyisen, uuden minän uuelleen rakentuminen on ollut mahdollista. Se on ollut erittäin jännittävää ja usein olen löytänyt itseni tilanteista, joissa epätietoisuus on vienyt minua epämukavuusalueelle mutta pikkuhiljaa kun opin rentoutumaan ja heittäytymään tähän seikkailuun, epämukavuusalueelta ei ollutkaan niin kiire pois. Se pakottava tarve pakoilla omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan väistyi ja sen tilalle tuli utelias tunne, sellainen joka kannusti minua eteenpäin avoimin mielin ja ennakkoluuloitta. Se haastaa minua avaamaan sydämeni ja luottamaan elämään, antamaan mahdollisuuden ja tilan elämälle, jotta se voisi näyttää minulle yllätyksellisyytensä. Kontrollin ja stressaamisen sijaan mie saankin hellittää, hengitellä ja ikäänkuin todistaa itselleni sen, että on ihan ok vaikka en vielä kanna huolta huomisesta ja sen mukanaan tuomista kysymysmerkeistä. Viime aikaiset tapahtumat elämässä ovat antaneet uudenlaisia kokemuksia ja minusta tuntuu että näiden kokemusten myötä mie olen sisäistänyt Hellstenin ajatusta luopumisen ideasta ja sisäistäminen on  luonut ympärille vapaudentunteen sillä enää minun ei tarvitse pelätä luopumista vaan pelonsekaisten tunteiden sijaan voinkin uteliaana pohdiskella että mitähän on tulossa tilalle. Ja yleensä se tilalle tullut on ollut minulle parempaa vaikka ennakkoasenteeni olisikin ollut kyyninen ja kyseenalaistava.

Tässä sunnuntai-illan suoraa ja sensuroimatonta ajatuksenvirtaa, kuten mulla on tapana. Toivottavasti tuleva viikko tuo teillekkin tullessaan niin onnistumisia kuin ilon hetkiäkin. Itselleni jäi tästä kirjoittamisesta todella hyvä fiilis ja koen olevani onnekas kun mulla on tämä oma blogi, jonne saan ajatuksiani jakaa. Tästä jatketaan toivorikkain ja kiitollisin fiiliksin kohti ensi viikkoa,

💎 Marru

Nu Skin-tuotteet 💙 Hyvinvointia ihollesi

Kiitollinen

Hei ihanat, pitkästä aikaa! Marraskuu on ollut varsinaista hulinaa ja mie olen tätäkin kirjoitusta koittanut saada valmiiksi jo viikon verran. Tämä on ollut kuitenkin positiivinen asia sillä kaiken meneillään olevan muutoksen keskellä on tapahtunut valtavasti kehitystä niin oman henkisen kasvun kuin asenteeni suhteen ja viime aikoina mie olen jälleen tuntenut sitä omaa tuttua energisyyttäni. Sitä on ollut ikävä!  Elämä on ollut varsin värikästä kuluneen syksyn ajan ja täältä blogistakin on voinut lueskella fiiliksiä kun mie olen sairastellut paljon ja oman elämän hallinnan säilyttäminen on tuntunut haastavalta. Kulunut syksy on mitä vahvimmin osoittanut minulle sen, että todellakin ”saat sen mistä luovut”.  Onneksi on ympärillä ihmisiä, jotka kannustavat ja tukevat minua rikki repivissäkin tilanteissa ja joiden kanssa mie voin jakaa myös onnistumiset, ilot ja onnen kyyneleet. Mie olen käynyt omien ajatusteni, tunteiden ja asenteeni kanssa paljonkin painia ja nyt minusta tuntuu että mie olen päässyt eteenpäin. Ja tämä askel on  ollut iso. Aivan kuin mie olisin saattanut jonkin projektin päätökseen ja kokenut sen huojennuksen mikä nousee päällimmäiseksi tunteeksi kun sinuun kohdistunut stressi ja paineet helpottavat. Mie sain kauniin ja sydämen täyttävän oivalluksen viime keskiviikon yin joogatunnilla Wellness Loungella. Oma sairastelu tuli puskan takaa ja yllättäen ja se vaikutti luonnollisesti niin arkielämän rytmiin kuin elämänlaatuunkin. Vanha Marru olisi luultavasti jäänyt voivottelemaan ja surkuttelemaan mutta nykyinen mie valittaa sen verran että saa ne asiat purettua ulos ja kääntää katseen sinne suuntaan elämää, jossa aurinko tervehtii ja loputtomat mhadollisuudet ja elämän pienet käänteet toivottavat sinut tervetulleeksi uudelle matkalle. Kyllä muuten tuntui hyvältä kun havahduin siihen että loppujen lopuksi yllätin itseni positiivisesti omalla käytökselläni ja suhtautumisella muutosten ja epävarmojen tilanteiden keskellä. Se tunteiden kirjo oli valtava ja parasta oli se että mie annoin niiden tunteiden virrata avoimesti enkä sulkenut mitään pois vaikka se ei aina hyvältä tuntunutkaan sillä kohtaamalla erilaiset ajatukset ja tuntemukset mie pystyin valitsemaan sieltä itselleni ne positiiviset ajatukset jotka haluan kuljettaa mukanani ja vastaavasti sain luopua energiasiepoista eli negatiivisista, epävarmuutta lisäävistä ajatuksista.

Vaikeudet ja haasteet kasvattavat meitä ja ainakin itse olen löytänyt itseni useita kertoja sieltä epämukavuusalueelta viime kuukausien aikana sillä oma keho ja mieli tuntuivat pitkästä aikaa vierailta. Tähän tunteeseen oli puututtava ja etsittävä keinoja oman hyvinvoinnin ja tasapainon palauttamiseen. Mulle luonnollinen tapa oli hakeutua joogaharjoitusten pariin sillä joogan avulla mie olen saanut apuja niin ajatusteni käsittelyyn kuin kehon kiputiloihin. Minusta tuntui että parisen kuukautta sitten olin ajatustasolla aivan jumissa ja lukossa ja koko kroppani oli ihan tukossa., tämä oli sellainen jonkin aikaa kestänyt oravanpyörä.  Päästyäni takaisin joogamatolle, tunsin kuinka kuormitus alkoi kevenemään harteillani ja kokonaisvaltainen kireys kropasta laukesi ja sain omat energiat virtaamaan. Mie olen kokenut voimakkaita tunteita kotona joogatessani ja näiden kokemusten myötä mie olen jälleen saanut itseni auki ja voi kun se tuntuu hyvältä! Mie olen sallinut itselleni epävarmat tunteet, kyseenalaistavat kysymykset ja hermostuneet ajatukset..eikä ne ole jäänyt painolastiksi roikkumaan vaan minun on ollut loppujen lopuksi helppoa päästää irti kun oivalsin oman tilanteeni. Mie onnistuin päästämään irti sen otteen, joka normaalisti rystyset valkoisena puristaa usein tyhjää ilmaa (eli tarkoitan sitä että usein huomaan jännittäväni ja stressaavani asioita, joihin en itse pysty todellisuudessa vaikuttamaan ja jotka ei vaatisi edes sitä kontrollointia vaan teen sen vanhojen opittujen tapojeni mukaisesti) ja sisäistettyäni tämän minun teki mieli hyppiä ja kiljua riemusta koska mie saavutin sen tunteen, että saan tehdä omat valintani elämässä ja toteuttaa niitä unelmia, joita mie kannan sydämessäni. Mie saan olla eri mieltä, mie saan tehdä erilaisia valintoja ja kulkea eri reittejä koska…mie saan ❤ Se on niinkin yksinkertaista. Minusta tuntuu hyvältä kun muutaman kuukauden epävarmuuksien ja ajelehtimisen jälkeen mie olen jälleen se, joka antaa suunnan elämälleni. Sydämessä tuntuu vahvalta ja epäilevät ajatukset on siirretty nyt syrjään sillä mie annan itselleni hetken nautiskella täysillä näistä oivalluksista ja tunteista.

img_20161114_191743

Pure Beauty

Minun somepäivityksissä on vilahdellut kuluneen syksyn aikana tiuhaan kasviuutepohjaiset Nu Skin-tuotteet ja tällä kertaa mie kerron teille muutamasta tuotteesta ja kasvohoitolaitteesta hieman. Sain tuotteita testattavaksi viime kesänä ja se oli menoa kerrasta! Pääset lukemaan ensimmäisen jutun tuotteista ja omista käyttökokemuksista täältä. Syksyn mittaan päivittäin käyttämäni kosmetiikka, ihonpuhdistus,- ja kosteustuotteet on vaihtuneet Nu Skin-merkin tuotteisiin ja näiden tuotteiden myötä kiinnostukseni esimerkiksi kosmetiikkaa ja omaa ihonhoitoa kohtaan on kasvanut. Tuotteiden myötä nähtävillä tuloksilla on motivoiva vaikutus ja huomaan itseasiassa tykkääväni esimerkiksi uudenlaisista iltarutiineistani. Iho voi paremmin ja tulokset innostavat jatkamaan tuotteiden käyttöä, hyvinvoivaa ihoa ehostaa mielellään kun pääsee korostamaan ihon parhaita puolia. Ja yksi suurimmista asioista itselleni on se, että ennen kun iho oli huono, käytin peittäviä meikkejä ja nykyisin kun iho voi hyvin niin meikkaamisen sijaan ehostan kasvojani. Hyviä kokemuksia jakaa mielellään ja tällä kertaa mie kerron teille käyttökokemuksia , kosteuttavasta ja elvyttävästä Creamy Hydrating Masque-naamiosta, Liquid Body Bar-vartalon puhdistusaineestaEpoch® Baobab Body Butter-voiteesta ja ageLOC® Edition Nu Skin Galvanic Spa System™ II-laitteesta.

mie2

Creamy Hydrating Masque

Ihan ensimmäisenä  Nu Skinin Creamy Hydrating Masque- naamio; helposti iholle levittyvä, miellyttävän tuntuinen naamio elvyttää, rauhoittaa ja kosteuttaa kuivuudesta kärsivää ihoa. Kosteuttavan naamion tärkeimmät aktiiviset ainesosat ovat ihoon kosteutta sitova Sakkaridi-isomeraatti, jonka sanotaan olevan oikein  varsinainen kosteusmagneetti ja sitoen kosteutta ihoon vähentäen kuivuutta ja tuoden esiin ihon luonnollisen hehkun. Toisen mainittava aineosa on kaktus- ja männynkäpyuutteet, jotka sisältävät ihoa ravitsevia ja rauhoittavia aineosia. Käytettävyydestä ja miellyttävyydestä kertoo sekin kun mie olen käynyt kaupassakin naamio kasvoilla ja vältyin sen suuremmilta katseilta sillä naamio on ihonvärinen ja imeytyy iholle hyvin. Kuulinpa myös työkaveriltani, että hänellä naamjio oli jäänyt kasvoille kun hän työskentelee kotona ja yhtäkkiä oli havahtunut ettei ollutkaan pessyt naamiota vielä pois. Sie voit laittaa naamion vaikka illalla ja antaa sen tehdä taikojansa yön yli ja pestä aamutoimien aikaan naamion pois, muistaen kuitenkin riittävän kosteutuksen hoidon jälkeen. Tunnustele ihoasi ja tuntemuksia ja kosteuta sen mukaan, itselläni jää todella miellyttävä tunne naamion pesemisen jälkeen eikä iho huuda kosteutta. Se tuntuu todella hyvältä kun havaittavissa on ihon kimmoisuutta eikä kuiva ulkoilma enää kuivata ihoa ja ihon pinta on hilseilevän sijaan tasainen. Jollekkin tasainen ja pehmeä iho läpi vuoden voi olla arkipäivää mutta iho-ongelmista kärsineenä mie arvostan tätä suuresti. Iho tuntuu mukavan pehmeältä naamion käyttämisen jälkeen eikä ihon pinnassa tunnu sitä tuttua kireyttä mitä olen aiemmin erilaisten naamioiden käytön jälkeen kokenut ja kosteusvoiteetkin imeytyvät paremmin. Tämä Creamy Hydrating Masque on kyllä hittituote varsinkin syksyn ja talven kuivilla keleillä, jolloin iho herkistyy ja reagoi muutoinkin kuivaan ilmaan. Mie tykkään tästä naamiosta todella paljon!

Liquid Body bar

Mie olen siirtynyt täysin tämän ihon kosteuttavan Nu Skinin Liquid Body Bar– puhdistusaineen käyttäjäksi sillä tämä tuote on varsin simppeli ja nopea käyttää; kastelet ihon, vaahdotat puhdistusaineen ihollesi ja peset pois. Puhdistusaineessa on miellyttävä mieto greipin tuoksu ja sen voidemaisen, saippuattoman koostumuksen ansiosta se levittyy ja vaahdottuu hyvin jättäen ihon pinnan pehmeäksi. Vartalonpesuaine puhdistaa iholta lian, rasvan ja muut epäpuhtaudet ja suihkun jälkeen vartalon kosteutus on todella nopeaa Nu Skinin omilla tuotteilla koska pesu ja kosteutus kasviuutepohjaisilla tuotteilla on tehokkain combo.  Kiinnitin erityisesti huomiota puhdistusaineen kosteuttavaan vaikutukseen sillä en ole koskaan aiemmin tuntenut minkään suihkusaippuan/puhdistusaineen jättäneen tällaista tuntemusta iholle, puhdistusaineessa olevien erityisten kosteuttavien ainesosien ansiosta ihon pinta tasoittuu ja pienet näpyt häviävät. Tämä myös puhdistaa ja rauhoittaa hellävaroen ärtynyttä ihoa ja auttaa kosteusvoidetta imeytymään syvemmälle ja kokonaisvaltaisemmin ihoon.

masquejaliquid

Baobab Body butter

Nu Skinin yksi lippulaivatuotteista on täyteläinen ja pehmeä Baobab Body butter- voide, joka tuoksuu hyvälle ja levittyy iholle kosteuttaen sen syvältä.  Voide on riittoisaa ja imeytyy todella nopeasti eikä jätä sellaista liukasta, kalvomaista pintaa iholle. Voit käyttää tätä kosteuttavaa voidetta vartalon iholle ja tehokosteuttaa ihoa kiinnittäen huomiota kaikkiin ihoalueisiin, jotka kaipaavat erityisesti tehokasta kosteutusta. Baobab- voide on yksi omista henkilökohtaisista suosikeistani sillä ihon pinta on pehmentynyt huomattavasti  kun annan vartalon iholle riittävästi iholle luonnollisesti sopivaa kosteutusta. Mulla kuivaa erityisesti syksyisin / alkutalvesta iho paljon ja tänä syksynä olen todennut ihon pinnan tasaantuneen ja niiden epämääräisten näppylöiden kadonneen vaikka talvea kohden mennään. Yleensä tämä vuodenaika on näkynyt kuormittavana rasituksena ihollani tehden ihosta väsyneen ja värittömän näköisen. Lisääntyneen ihon hyvinvoinnin myötä olo ja fiilikset on terveemmät, tulee hyvä mieli kun huolehtii omasta ihostaan ja sehän onkin todella tärkeää ihon ollessa kuitenkin ihmisen suurin elin. Voiko päälle kolmikymppisenä iho yhtäkkiä tuntua silkkisen pehmeältä? Kyllä ja sen tässä on parasta!

baobab

Galvanic Spa-kasvohoitolaite

galvanic

Kyseessä on galvaaninen kolmiosainen kasvohoito, jossa käytetään kahta eri hoitopäätä, kahta geeliä ja yhtä voidetta.  Galvaaniseen sähkövirtaan perustuva laite stimuloi ihoa kimmoisammaksi, parantaa ihon väriä ja saa jo syntyneitä ryppyjä madaltumaan ja hoito myös ennaltaehkäisee uusien ryppyjen syntymistä.  Laite on helppo käyttää ja voit tehdä itsellesi kosmetologitason kasvohoidon kotona.  Aika hienoa, eikös?! Hoidon ensimmäinen osio puhdistaa ihon,  toinen osio kosteuttaa ja kolma osio kiinteyttää. Ensimmäinen ja toinen osio tehdään ageLOC®-kasvojenhoitopäällä, jonka uritettu pinta pysyy hoidon ajan kontaktissa ihoon tehostaen ageLOC®-aineosien imeytymistä jopa viisinkertaisesti.  Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa laitteeseen vaihdetaan täsmähoitopää, jonka tasapintainen ja soikiomainen hoitopää soveltuu hyvin esimerkiksi silmien ja suun ympärillä olevien juonteiden käsittelyyn ja kolmas hoitovaihe yhdistettynä siinä käytettyyn Nu Skin Line Correctoriin varmistaa, että aktiiviaineet imeytyy halutulle alueelle. Galvanic Spa-laitteen edistyksellinen teknologia pystyy tehostamaan anti-ageing-aineosien imeytymistä ihoon jopa 24 tunnin ajan!

Me ollaan tehty minun äipälle kaksi kertaa Galvanic Spalla kasvohoito ja alla näette ennen ja jälkeen- kuvia. Oikeanpuoleinen kuva on otettu ennen ensimmäistä Galvanic Spa-kasvohoitolaitteella tehtyä hoitoa ja vasemmanpuoleinen hoidon jälkeen. Iho kiinteytyi ja kirkastui huomattavasti jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen!

received_1233406253372145

Alla olevassa kuvassa oikealla oleva on otettu ennen ensimmäistä Galvanic Spalla tehtyä hoitokertaa ja vasemmanpuoleinen toisen hoitokerran jälkeen. Huikea muutos ihon värissä,  juonteiden tasoittumisessa ja kimmoisuudessa.

aippa2hoitokertaa

(Lähde)

Mie olen itsekin yllättynyt siitä kuinka innostuin Nu Skinin tuotteista ja vauhti tässä vain tuntuu kiihtyvän. Tässä tekemisessä on hyvä meininki ja minusta tuntuu että olen toimintaan mukaan lähdettyäni nähnyt enemmän ystäviäni kuin mitä viimeisen vuoden aikana olen nähnyt treenien ulkopuolella, eli kauneuden ja ihonhoito myös yhdistää ihmisiä sen lisäksi, että se lisää yleistä hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Mie vastaan mielelläni kysymyksiin ja annan lisätietoja tuotteista. Meillä on tulossa myös Nu Skin tuote-esittely lauantaina 26.11.2016 Rovaniemellä ja minulta saa siitä lisätietoja.

Oikein ihanaa viikonloppu kaikille!

Marru