Kesäkuussa meditoidaan Yogoben kanssa

MAHDOLLISUUDET TYHJYYDEN KESKELLÄ

Vuosi sitten kesällä siirsin joogamattoni ja puhelimeni aurinkoon Rovaniemellä ja meditoin takapihallamme Yogobe-sivuston ohjauksessa. Muistan yhä tuntemukset, joita kävin läpi pysähtyessäni ja siekin pääset lukemaan ”Jooga ja meditaatio – kun löydät tyhjyyden keskeltä mahdollisuuksia” -tekstin täältä.

artikkelikuva meditaatio

#junemeditationchallenge

Yogobella on kesäkuun kestävä ilmainen meditaatiohaaste ja halusin jakaa tiedon teillekkin, sillä tässä lukijoille tarjoutuu mahdollisuus ottaa askel kohti uusia kokemuksia. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta meditaatiosta vaan pääset aloittamaan matkan yhdessä Yogoben ohjaajien kanssa ja mikä parasta, nettiohjaus mahdollistaa meditaation haluamassasi paikassa haluamaasi aikaan. Voit myös valita haluamasi kielen sivustolta ja etsiä hakuvalintojen mukaan vaihtoehtoja.

Voit hyödyntää koodin Marmelaadi rekisteröityessäsi Yogobe-sivustolle ja saat aktivoitua 30 päivän maksuttoman tutustumisjakson käyttöösi, joka avaa sinulle videokirjaston jooga-ja meditaatiotunneille.

Tämän linkin takaa löydät vaihtuvat meditaatioharjoitukset.

meditaatio2.jpg

Mie suosittelen kokeilemaan meditaatioita ja antamaan sille mahdollisuuden vaikka pitäisitkin itseäsi ihmisenä ”jolle meditaatio ei sovi”. Miekin olin vuosikausia se ihminen, jolle meditaatio ei sopinut koska olin enemmänkin tekijätyyppiä…niin. Sitä suuremmalla syyllä minun on ollut tärkeää myös opetella rauhoittumaan pysähtymällä. Paikallaan tehtävän perinteisen mediaation lisäksi mie löydän muunkinlaisesta tekemisestä meditaatiivisia vaikutuksia ja esimerkiksi lenkkeily on minulle keino rentouttaa mieltä. Olen kirjoittanut  Joogan ja juoksemisen meditatiivisuus –kirjoituksen aiheesta, pääset lukemaan sen täältä. 

PIILOON OMIEN MIELIKUVIEN TAAKSE

Mielikuvat ja ennakkoluulot meditaatiosta olivat liimautuneet selkärankaan ja pystyin myös tietyllä tapaa turvautumaan niihin, jotta vältin pysähtymisen. En myöskään nähnyt itseäni istumassa lootusasennossa hyräilemässä matroja suitsukkeiden tuoksun leijaillessa ilmassa vaan minun paikkani oli touhuamassa ja tekemässä jotain. Tämä mielikuva kantaakin pitkälle nuoruuteen, jatkuva liikkeessä pysyminen. Niin sitä ihminen kasvaa ja kehittyy elämässään sillä nykyhetkellä viihdyn istumassa polvi-istunnassa tai lootusasennossa järven rannalla antaen aistien avautua ja annan itseni ottaa vastaan kaiken sen mitä minulla itselläni, sillä hetkellä ja ympäristöllä on minulle tarjottavaa.

Miksi meditoin? Meditoiminen rentouttaa, rauhoittaa, hämmentää, haastaa ja kehittää. Rakastan sitä tunnetta kun saan keskittyä omaan hengitykseeni ja saan antaa hengityksen opettaa minulle jotain mielestäni tai kehostani. Hengitys luo yhteyden ajatusten ja kehon välille, se on silta, linkki joka rakentuu minun sisään-ja uloshengityksen synkroniassa ja hengitys vapauttaa menneen kuormaa antaen tilaa tulevalle. Mie tykkään skannata kehoa päästä varpaisin ja havannoida tuntuuko kehossa kireyttä tai jumia, syntyykö jossain tietyssä kohdassa kehoa tuntemuksia ja jos syntyy niin minkälaisia ja nopean katsauksen jälkeen keskitän huomion jälleen hengitykseen. En yritä saada itseäni sellaiseen suojattuun ja suljettuun kuplaan tai niin sanotusti siistiä mieltäni vaan haluan edetä juuri sellaisena kuin olen sillä hetkellä.

meditaatio3

Minulla oli tosiaan omat mielikuvani ja ennakkoluuloni, joiden turvin jatkoin sitä monien projektien keskellä juoksemista vuosikausia enkä väitä, että meditoimisen aloittaminen välttämättä olisi helppoa. Toiset voivat olla tehtyjä paikallaan oloa varten jo ensi kosketuksesta lähtien mutta sitten on minunkaltaisiani. On kertoja jolloin tilanteet ovat menneet kutakuinkin tähän tyyliin: ”Miepä laitan maton valmiiksi, musiikkia taustalle soimaan ja sitten menen istumaan pehmustetulle matolle ja aloitan meditaation….Oho, pitääpä laittaakkin puhelin lataukseen, noh, kurkistanpa nopeasti  somesta uusimmat päivitykset kun luuri on kädessä..no niin, nyt mie laitan tämän puhelimen pois ja menen matolle.. mutta siinä kohtaa maton onkin vallannut parhaimmillaan kolme koiraa joten siinä menee hetki tassuterapian parissa. Lopulta matolle astuessani mieleen muistuu, että kaverille pitää muistaa kertoa yksi (loppujen lopuksi aikalailla merkityksetön asia),  kalenteriin pitää lisätä yksi muistutus, kauppalista alkaa muodostumaan ajatuksissa ja mielessä herää kysymys muistinko sammuttaa kahvinkeittimen..joten ei, rauhottuminen ja se kuuluisan zen-tilan saavuttaminen ei tosiaan käy automaattisesti.

Mie olen säntäillyt elämässäni liian pitkään ja antanut ”sitkumutku”- ajattelun ohjata minua ja tästä syystä olenkin keskittänyt ajatuksiani NYTKU asenteeseen. Otan meditaation aluksi tarvitsemani ajan itselleni ja lähden hengityksen kautta rauhoittamaan mieltä ja ohjaamaan sitä uteliaasti ja usein ilman mitään sen kummepia tavoitteita asettamatta kohti päivän harjoitusta. Meditaation kautta olen oppinut prosessoimaan asioita tavalla, joka kannustaa minua tarkastelemaan niiden monia puolia ja olen löytänyt myös vastauksia pohdintoihin. Silmäni ovat niin sanotusti avautuneet näkemään asioita, jotka ovat olleet näkökentässäni pidemmän aikaa mutta en ole malttanut pysähtyä näkemään niitä ja mieli on hyväksynyt sellaisia asioita, joiden kohtaamista olen tietoisesti vältellyt.

meditaatio4.jpg

ANNA HENGITUKSEN OHJATA

Joillekkin jooga on elämäntapa ja toisille se on liikkumiskeino siinä missä vaikkapa salitreenikin. Toisille meditaatio on rauhoittumishetki ja toiset kokevat sen itselleen vieraaksi. Minulle meditaatio on osa oman identiteetin löytämistä ja itsetuntemuksen vahvistamista. Minua motivoi se, että olen oppinut rauhoittumaan ja olen löytänyt muustakin tekemisestä meditatiivista fiilistä perinteisesen meditaation lisäksi. Olen kirjoittanutkin siitä kuinka esimerkiksi juoksemisella on minulle samankaltaisia meditatiivisia vaikutuksia kuin perinteisemmällä paikallaan tehtävällä harjoituksella. Rauhoittuminen ei ole ollut minulle aina helppoa tai itsestäänselvyys sillä tekemisen määrä on ollut se mittari, jonka mukaan olen omaa persoonaani ja minuutta rakentanut mutta kuten usein kannustan: viettäkää aikaa epämukavuusalueella ja haastakaa itseänne. En väitä, että meditaatio sopisi jokaiselle tai olisi jokaisen ”juttu” mutta voit yllättyä antamalla mahdollisuuksia. Ennen kaikkea löytää itsellesi uuden tavan ottaa omaa aikaa kiireen keskelle ja keinon lisätä rentoutta ja mielihyvää arkeen.

METTA-MEDITAATIO

Toisen ja kuluvan viikon teemana Yogoben meditaatiohaasteessa on myötätunto ja teimme eilen siskoni kanssa omilla tahoillamme Yogoben kirjastosta löytyvän Kaisa Kärkkäisen ohjaaman 30 minuutin mittaisen Lempeyttä päivääsi- hathajoogaharjoituksen, joka keskittyi myötätuntoisen ajattelun harjoitteluun. Kerromme tänään mitä ajatuksia ja tuntemuksia harjoitus meissä herätti. Olemme kirjoittaneet myös yhteisestä joogaretriittikokemuksesta kun osallistuimme ihanaan Oulussa järjestettyyn Nää oot ihana!- joogaretriittiin, lisää joogaviikonlopusta täällä.

artikkelikuva_naaootihana

Marru: Mie olen ollut viimeiset pari viikkoa mukana myös Joogahymyn joogakuvahaasteessa ja toissapäivänä  meille annettiin ”tehtäväksi” vapaavalintainen meditaatioharjoitus. Mie menin mattoni ja puhelimeni kanssa mökin rantaan ja tein Yogoben kirjastossa tarjolla olevan Kärkkäisen Kaisan lempeän harjoituksen järvenrannalla. Padma Mudran inspiroiman puolituntisen aikana Kaisa johdatteli meitä kohti myötätuntoteemaa, myötätuntoista ajattelua itseämme ja muita ihmisiä sekä ympäristöämme kohtaan. Asanat toivat kehoon lämpöä, erityisesti kyljet ja jalat saivat kaipaamani liikettä ja asanaharjoituksen jälkeen hän johdatteli meidän ajatuksiamme myötätuntoiseen meditaatioon. Koin lisäksi taaksetaivutukset ja rintarangan avaukset todella voimallisina liikkeinä, keho upposi kuitenkin ihanan kevyesti taivutuksiin kuin hakeutuen niihin omalla painollaan ja pysähtyminen tuntui luonnolliselta. Tässä harjoituksessa huomasin myös liikkuvuuden lisääntymisen tuomia muutoksia olossani ja luonnollisesti liikkeen etenemisessä. Tuntui todella hyvältä kun keho kutsui minua jatkamaan matkaa lempeästi ja sain uudenlaisen fiiliksen asanoihin.

Ajatukset ottivat erityisesti koppia myötätuntoisesta suhtautumisesta ihmisiä kohtaan jotka ovat loukanneet ja väheksyneet minua tai puhuneet minusta pahaa (selän takana) tarkoituksena saada levitettyä eteenpäin negatiivista ajattelua minua ja tekemisiäni kohtaan. Kasvotusten käytävät keskustelut ikävissäkin merkeissä ovat parempi käytöstapa kuin raukkamainen nimimerkkien taakse piilottelu. Suorapuheisuus osoittaa kunnioitusta toista kohtaan.

Kuinka kokea myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on loukannut sinua ja tarvitseeko minun tuntea siten sellaista ihmistä kohtaan? Mie olen sitä mieltä, että vihan ja kaikenlaisen negatiivisen kuorman kantaminen taakkana vie ainoastaan meidän voimia ja vetää magneetin lailla lisää negatiivisuutta elämään. Mie en ole tästä syystä pitkähihainen ihminen koska vihalla ei ole minulle juurikaan annettavaa. Minun mielestä viha ei ole turhan tunne vaan tunteet ovat koettavissa syystä ja esimerkiksi riitelykin kaikessa ikävyydessään voi myös puhdistaa ilmapiiriä ja selkeyttää asioita. Vihanpitoa en koe omakseni puhtaasti itsekkäistä syistä. Olen huomannut, että kehittyneen itsetuntemuksen myötä minun on helpompaa suhtautua asioihin rauhallisesti ja miettiä, että mistä mahdollinen tilanne tai toisen ihmisen käytös johtuu. Joskus syy olen mie ja joskus syy löytyy  vaikkapa kommentoijan elämäntilanteesta. Näiden ajatusten läpikäyminen vapauttaa mieltä entisestään ja tämä avoimuus, jonka koen, on samaan aikaan innostava ja vähän pelottavakin tunne sillä avoimuus tekee ihmisestä tietyllä tapaa alastoman, suojattoman.

 

Metta-mediaatioharjoituksen, jota kutsutaan myös rakastavan ystävällisyyden ja myötätunnon harjoitukseksi sanotaan vahvistavan ystävällistä asennetta ja hoitavan  suhdetta itseemme ja toisiin. Harjoituksessa kannustetaan meitä kasvattamaan hyvää tahtoa itsessämme ja opetellaan rakastamaan itseään, lähimmäisiä ja ihmistä, jonka kanssa on ollut ongelmia tai vaikeuksia. Myötätuntoharjoituksen myötä toivotaan terveyttä, turvaa ja onnellisuutta itsellemme ja ympäristöllemme. Minulle on jäänyt mieleen lausahdus ” Ilman myötätuntoa ei synny inhimillistä hyvinvointia tai syviä ihmissuhteita.”

MITÄ MYÖTÄTUNTO ON?

Kaisan ohjaama Metta-meditaatio sai minut miettimään myötätuntoa syvemmin, mitä  myötätunto minulle on? Käytännön esimerkki: olette varmaan joskus olleet tilanteessa, jossa kaverin nauru tarttuu teihin saaden teidätkin nauramaan tai läheisen ihmisen itku saa teillekkin pahanmielen aikaiseksi, jolloin sanotte tilanteessa, ”voi älä itke kun sitten mullakin alkaa itkettämään”? Myötätunto on esimerkiksi kykyä myötäelää toisen elävän olennon tilanteita, asettua toisen asemaan ja jakaa kokemukset toisen kanssa. Omat  kokemukseni ovat vahvistaneet ajatteluani siitä, että myötunto rakentaa yksilön itsetuntoa sisältäpäin ja vapauttaa meitä kielteisistä ajatuksista. Itsevarmempana ja elämään luottavaisena olen tyytyväisempi itseeni ja tekemisiini eikä minusta tunnu niin herkästi siltä, että toisen hyötyminen olisi minulta pois tai iloitsisin toisen epäonnistumisista.

Tutkimuksissa on todettu myötätuntoisen ajattelun muun muassa vähentävän stressiä ja voivan jopa pidentää elinikää ja tutkijoiden mukaan myötätunto on taito, joka on opeteltavissa ja vahvistettavissa. Tämä kuulostaa loogiselta sillä niinkuin monessa muussakin oppimisprosessissa toistot kehittävät mieltä ja ohjaavat parhaimmillaan kohti toivottua kehitystä ja lopputulosta. Myötätunnon harjoittamisessa tuskin tulee helposti sitä rajaa vastaan, jolloin voimme todeta olevamme ”valmiita” sillä meidän oman elämän tapahtumat ja kokemukset vaikuttavat suhtautumisemme ja käytöksemme takana ja tästä syystä ajattelenkin itse, että myötätunto ei ole jokaisen vahvuus tai piirre, joka näkyy selkeästi luonteessa. Jos itsellä on vastustanut elämässä ja tapahtumat tuntuvat epäreiluilta, voi olla haastavaa nähdä oman navan ulkopuolelle.

LEMPEYTTÄ PÄIVÄÄSI

Jaana: Tein Yogoben kesämeditaatiohaasteeseen kuuluvan Lempeyttä päivääsi – hathajoogaharjoitteen ja meditaation.

Otin koko harjoituskokonaisuuden meditaativisena harjoitteena sillä alusta asti harjoituksen keskiössä oli sydänkeskus. Jo alussa tehty sydämen avaus selällään toi voimakasta nostetta ja avasi sydänkeskusta lempeästi mutta voimallisesti. Tämän päivän kiireisessä elämässä niin lempeys kuin myötätunto sekä itseään että toisia kohtaan voi herkästi jäädä kaiken muun jalkoihin. Tämän vuoksi niin maadoittuneisuus kuin chakrojen tasapainottaminen ovat tärkeitä työkaluja omassa arjessa ja hyvinvoinnissa.

jaana.jpg

Tämä harjoitus sattui uuden kuun jälkeiseen päivään jolloin kävin vielä läpi voimakasta puhdistusta ja voimakkaita energioita. Parikha Asanassa tehdyt sydämen avaukset olivat itselle todella voimallisia. Tunsin miten sydän aukesi ja tarjosin samalla myötätuntoa taivasta kohti lotuskukan muodossa. Varsinkin jälkimmäinen sydämen avaus taaksetaivutuksineen ryöpsäytti puhdistavat kyyneleet poskille.

Varsinaisen Ystävällisyys-meditaation aikana oli mielenkiintoista huomata miten energiat vaihtelivat riippuen siitä minkälaisessa tunnetilassa ajatteli ihmistä jolle toivoi terveyttä, rakkautta ja onnellisuutta. Tämä meditaatio sai myös huomaamaan että vielä sieltä menneestä löytyy ihmisiä jotka nostaa vihan tunteita esiin vaikka kaikkia edellä mainittuja asioita heille toivoikin. Se että kantaa edes pientä määrää vihan, katkeruuden tai pettymyksen energiaa sisällään syö vain itseä sisältä. Sen vuoksi kiitänkin tätä meditaatiota tästä oppiläksystä sillä nyt minulla on mahdollisuus tuoda kaikki ne negatiiviset energiat valoon ja päästää irti rakkaudella.

Mikä meditoimisessa kiehtoo tai epäilyttää? Millainen on sinun lempimeditaatiosi? Me kuullaan mielellään teidän omia kokemuksia.

Namaste ❤ Marru & Jaana

%d bloggers like this: