Vinkki tiistaihin: tee tänään jotain mistä tulee hyvä mieli

TIISTAIN MOTIVAATIOPÖHINÄ

Tänään on ollut rauhallinen tiistaiaamu, koirat tuhisevat mökin eri huoneissa ja itselläkään ei ollut mikään kiire nousta. Heräämisen jälkeen kevyet, hitaat venyttelyt sängyssä kun keho tuntuu yön jälkeen hieman kankealta ja pysähtyneeltä ja sängystä ylösnousemisen jälkeen kiireetön siirtyminen kahvinkeittimelle. Tässä vaiheessa energian liike alkaa pikkuhiljaa heräilemään ja tuntuu lämpimämmältä ja pehmeämmältä. Nämä tuntemukset lämmittävät mieltä, sillä pikakelaus muistoissa taaksepäin vain muutaman vuoden päähän muistuttaa kiputilojen kanssa elämisestä. Alaselän liikkuvuus oli todella rajoittunutta ja voimakkaat kiputilat sekä lihasjumit piinasivat arjessa. Sain aamuisin kammeta itseni sängystä ylös ja sain taistella sukat sekä kengät jalkaan. Näistä ajoista on kuljettu pitkä matka kohti kehonkunnioitusta ja kehontuntemusten kuuntelua.

Kehon herättely varovaisin, pienin liikkein on ihana tapa houkutella tätä kehomielen pakettia tähän päivään. Mie olen aamuihmisiä, herään usein aikaisin ilman kellon herätystä, se on opittu tapa ja osa aamurutiinejani. Mie keitän kahvit hiljaisessa talossa, saan seurailla täällä mökillä kun luonto ja eläimet heräilevät päivään ja tämä on se hetki jolloin mie itse lataudun.

InShot_20180528_081018525

YOGOBE

Mie aloitin viime keväänä säännöllisten ohjattujen meditaatioharjoitusten tekemisen Yogoben sivuston kautta ja tämän myötä myös joogasta ja meditoimisesta on tullut miltei päivittäistä. Yhden asian säännöllistäminen elämässä auttaa siinä, että saa sen tyytyväisyyden tunteen itselle kun huomaa sitoutuneensa asiaan. Säännöllinen harjoittelu ja joogaaminen kehittää ja kehitys motivoi jatkamaan. Uusien asioiden oppiminen vetää mukanaan syvemmälle oppimisprosessiin ja säännöllisyys tukee tätä oppimisprosessin etenemistä. Säännöllisestä tekemisestä tulee hyvä olo kun keho tottuu siihen, että saa huomiota ja lihasjumit sekäs mahdolliset henkiset kipuilut saavat osansa huomiosta endorfiinien matkatessa pitkin kehoa ja hengityksen rytmittäessä kokonaisuutta.

Mieli ja keho eivät kuitenkaan vaadi paljoa herättelyyn tai virkistäytymiseen. Jos mieltä kiristää tai olo on tunkkainen ja vetämätön niin yleensä siihen on saatavissa apua liikkumisesta tai vaikkapa hengitysharjoituksista. Jo vartti sen tekemisen parissa saada aikaan jo uuden heräämisen päivään, hidastaa niitä jyllääviä ”to do”-listan herättämiä kierroksia tai lieventää ärsytystä. Olen itse huomannut aiemmin (vuosia sitten) alitajuisesti vähätelleeni esimerkiksi viidentoista minuutin mittaisia kotitreenejä. Itseasiassa se on ollut egon luoma tekosyy välttelylle koska minua on laiskottanut eikä ole huvittanut patistaa itseäni liikkeelle vaan kotona on alkanut esimerkiksi siivoaminen ja ikuisuusprojektien aloittaminen tai lopppuunsaattaminen yhtäkkiä kiinnostamaan enemmän. Kuulostaako tutulta?

Omalla kohdallani pätee todella usein se, että mitä väsyneemmäksi ja vetelämmäksi itseni tunnen, sitä suuremmalla syyllä minun pitäisi käppäillä joogamatolleni tai lähteä lenkkipolulle. Toki lepopäiviäkin tarvitaan ja onkin syytä opetella tunnistamaan myös sellainen väsymys, johon auttaa eniten uni ja lepo. Lepopäivinä tykkään tehdä restoratiivisia joogaharjoituksia sillä on ihanaa kun saa päästää irti jännistystiloista ja liikkeet lämmittävät kehon saaden miellyttävän pehmeän olon tunteen leviämään kehon joka kolkkaan ja tai käyn rauhallisella kävelyllä nauttien luonnon pienistä suurosta ihmeistä.

Keho ja mieli rentoutuvat parhaimmillaan käsi kädessä. Tunnen usein eroja mielen rentoutumisen ja kehon rentoutumisen välillä ja ajoittain esimerkiksi sopivan loppurentoutusasanan löytymiseen menee enemmän aikaa ja hengityksellä kestää pidempään rauhoittua jonka myötä mielen liike jatkaa värähtelyään. Kehomieli ei toimi robotin lailla automaattisesti vaan reagoi erilaisiin aistiärsykkeisiin, joiden ympäröimänä me elämme arkipäiväistä elämää.

Screenshot_20180528-082853__01

SÄÄNNÖLLISYYS TEKEMISEN TUKENA

Vinkki tiistaihin: tee tänään jotain mistä tulee hyvä mieli. Itselläni se tarkoittaa tänään joogaharjoitusta ja kävelylenkkiä mutta sellaisina päivinä jolloin on tiivimmät aikataulu, pyrin ottamaan 15-20 minuuttia omaa aikaa. Ota edes se lyhytkin hetki itsellesi ja tee jotain sellaista mikä saa sinut hymyilemään ja mistä sinulle tulee olo hyvä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Älä jää pyörimään niiden ajatusten ympärille, jotka ruokkivat omia tekosyitäsi tai vertaa tekemistäsi muiden tekemisiin. Ajatukset kuten ”helppoahan se on tuon treenata kun sillä on…”, ”hyvähän se on hänen sanoa ja hehkuttaa, koska hänellä ei ole..” ”mie aloitan huomenna…” nostavat lopulta kiukun ja turhautumisen verhoa päällimmäiseksi tunnetilaksi ja nämä kuormittavat vain entisestään kurjaa oloa kun alla painaa jo valmiiksi pettymys itseensä koska ”en taaskaan…”

Muihin vertaaminen ja tekosyiden varjoon piiloutuminen ei kehitä vaan tekosyiden varjoon piiloutuminen väsyttää ja turhauttaa. Pikkuhiljaa menettää uskon itseensä koska ”aina…” ”eikä koskaan…” asenne ahmaisee mielen otteeseensa ja jo tutuksi piirtynyt pyörä jatkaa pyörimistään. 

InShot_20180527_094447569

Mikäli aloittamisvaikeus vaivaa niin me voidaan kokeilla saada kiinni ajatuksesta, että ei se määrä vaan se laatu, ei se tekemisen kesto vaan se, että ylipäätään teit jotain, edes jotain pientä oman hyvinvointisi eteen.

Aluksi kynnys tekemisen äärelle on ylitettävä, sen muurin yli on kiikuttava ja on keskityttävä päämäärätietoisesti asiaan päivä kerrallaan. Teoriasta käytäntöön ja tuumasta toimeen. Mie kehoitan yleisesti ihmisiä lempeyteen itseään kohtaan mutta näissä tilanteissa me tarvitaan myös jämäkkyyttä, selkärankaa, päämäärätietoisuutta ja ennen kaikkea sitä omaa halua. Mikähän siinä on, että usein sitä tietää mikä on itselleen hyväksi niin teoriassa kuin käytännössä mutta jostain syystä itseään on vaikeaa saada liikkeelle ja juurikin aloittaminen tuntuu to-del-la hankalalta?

EPÄVARMUUKSIEN KOHTAAMISIA

Uusien rutiinien opetteleminen ja asioiden arvottaminen vie meitä pois mukavuusalueelta ja se saa meidät tuntemaan itsemme paikoittain epävarmoiksi. Itselläni on kokemusta siitä, että epävarmuus saa aikaan erilaisia tunnetiloja joita mie olen alitajunnassa pakoillut ja joita en ole halunnut kohdata. Tämä on ollut myös yksi suurimpia syitä siinä miksi olen perustellut itselleni ettei ”meditoiminen sovi minulle”. On ollut niin valtavasti tunnetiloja, tilanteita, ajatuksia ja kohdattavana, minua pelotti kaikki se ja helpointa oli vain ensimmäisenä napata kiinni siitä ajatuksesta ja oletuksesta, että kuulun niihin ihmisiin, joille meditoiminen ei sovi ja joiden ”juttu” se ei ole. Taisin myös tuudittautua siihen ajatukseen, että olen käynyt riittävästi läpi menneisyyden tapahtumia, jotta pystyn elämään nykyisyyttä kaikki aistit avoinna mutta se oli tosiaan mielen luomaa turvaa. En kannata menneisyyden ja tapahtumien loputonta vatvomista mutta mielestäni on oleellista käsitellä oma menneisyys, jotta saa ymmärrystä itselleen miksi toimii nyt kuten toimii. Asioiden käsittelyn myötä itsetuntemus on kasvanut ja vahvistanut minuutta ja on syntynyt tunne, joka viestii, että omia tunteita, ajatuksia ja kaikkea sitä ihmeellistä mitä mieli kokee ja elää, ei tarvitse pelätä.  Pikkuhiljaa olen oppinut tunnistamaan omat tunnetilani ja oppinut kuuntelemaan tunnetilat aiheuttavat syyt ja nimeämään ne. On ollut oma matkansa opetella pysähtymään tunteiden äärelle ja opetella kohtaamaan ne.

Voi kauhistus kun on ollutkin värikkäitä kohtaamisia, tunnetilat on vaihdelleet vaaleanpunaisesta hattarasta mustaakin mustempiin tunteisiin. Näiden tilanteiden jälkeen on ollut usein todella uupunut olo sillä niin voimakkaita omien epävarmuuksien kohtaamiset ovat voineet olla. Olo on ollut samaan aikaan uupunut sekä puhdistunut ja  usein näitä tunnetiloja on hetken aikaa seurannut itsehäpeän tunne mutta olen oppinut tämän oman kasvuprosessini myötä rakastamaan jälleen itseäni ja oppinut päästämään irti siitä tunteesta.

InShot_20180528_082632494

Tässä on ollut isossa osassa joogan ja meditaation parissa viettämäni aika ja kulkemani matka. Mie olen tuntenut kuinka joogan henkisyys on alkanut kiehtomaan minua enemmän ja enemmän ja se on tuonut hyviä vaikutuksia elämään.

Jooga ja meditaatio ovat minulle työkalut kohti parempaa itsetuntemusta, itseni rakastamista ja kunnioittamista. Näkymätön työkalu, jonka kautta voin kasvattaa itseni hyväksymistä, nähdä itseni hyväksymässä valossa ja kokea ajoittain myös riittävyyden tunteita. Mie valitsen nykyään itsehäpeän tilalle mieluummin rakkauden ja kunnioituksen itseäni kohtaan. Haluan tarkastella elämää avoimin mielin ja kuljettaa tähän mennessä oppimiani hyväksymisen sekä sopeutumisen taitoja mukanani.

Blogiyhteistyö Yogobe-sivuston kanssa on tuonut uusia ulottuvuuksia elämään sillä se on avannut minulle uusia mahdollisuuksia niin joogan kuin meditoimisen parissa kotona. Olen pystynyt tekemään kotona ja mökillä  monipuolisemmin joogaharjoituksia ja erityisesti silloin kun tekemiseni oli todella rajoitettua, minulle korostui näiden tärkeys ja merkitys omassa arjessani. Lisäksi iso plussa siitä kun työaamuina oli mahdollisuus tehdä nopeahko aamuharjoitus ennenkuin istahti alas työskentelemään koneella. Aamuisin on mukavaa tehdä ohjattu harjoitus, jossa saa kulkea sen ohjauksen mukana niin sanotusti sen enempiä miettimättä.

Kirjoitin vuosi sitten ajatuksiani Yogobe-sivuston ohjatuista meditaatioista ja joogatunneista matkani alkuvaiheessa, pääset lukemaan kirjoituksen täältä.

Lämpimänä muistutuksena; käytä koodia Marmelaadi rekisteröitymisen yhteydessä ja saat kuukauden mittaisen ilmaisen tutustumisjakson Yogobe-sivustolle.

 

 

 

 

2 Comments

  1. ”Keho ja mieli rentoutuvat parhaimmillaan käsi kädessä.” Juuri näin! 🙂 Ihana kirjoitus, ihana joogi! Kirjoitat tosi kivasti käyttämällä välillä sanaa ”mie” minän sijaan, se luo mukavan persoonallisen kirjoitusotteen.

    Tykkää

  2. Kiitos kauniista sanoista ja mukavaa kuulla, että tekstistä välittyy hyvää fiilistä kun se on itselle tärkeää. Mie käytän minun puhemurretta joissain määrin kun sen tuntuu rennommalta ja luonnollisemmalta, toiset tykkää ja toiset ei..mie ite tykkään kanssa. Kirjottamisesta tulee hyvä olo ja parhaimmillaan tekstin luonne ja kirjotussävy onkin just rentoa ja sisältöön on helppoa samaistua. Semmosia kirjoituksia on mukavaa lukea omastakin mielestä 😊

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: